Asuntomessut vaihtoehtoesitys

Naantali ei hae vuoden 2022 Asuntomessuja, hakemus messujen järjestämiseksi tehdään aikaisintaan vuonna 2020 tavoitteena esim. vuoden 2025 Asuntomessut, mikäli perusteet hakemiselle ovat tuolloin olemassa.

Ennen messujen hakemista tulee päättää päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman sisältö ja tehdä sen perusteella päätökset mm. mahdollisesta uudesta Luonnonmaalle rakennettavasta päiväkodista ja koulusta sekä keskustan ja Kalevaniemen koulu-, päiväkoti ja vapaa-ajan ratkaisuista.

Ennen Asuntomessujen hakemista tulee myös kaavoittaa kaupungin omistamille maille Rymättyläntien varteen Särkänsalmentien risteysalueen tuntumaan asuinalue vähintään 600 asukkaalle.  Kaavoituksen jälkeen tulee aloittaa ko. alueen tonttien tehokas markkinointi ja rakentaa alueen kunnallistekniikka viimeistään vuonna 2020. Samassa yhteydessä tulee myös arvioida kaupungin omistaman Villan tilan hyödyntäminen matkailua ja kaupunkilaisten virkistystä palvelevana alueena mm. ulkoilureittejä lisäämällä ja parantamalla. 

Perustelut 

Yhdyskuntarakenne

Edellä mainittu Rymättyläntien varressa Särkänsalmentien risteysalueen tuntumassa oleva asuinalue tukeutuu ja liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen sekä rakentuu lähelle kaavailtua Luonnonmaan uutta päiväkotia ja koulua. Myös joukkoliikenteen ulottaminen alueelle on perusteltua. Alue suosisi kohtuuhintaisia omakotitontteja palveluiden ääreltä etsiviä lapsiperheitä, joiden kysyntään meidän tulee pystyä koko ajan vastaamaan seudullinen kilpailu ja Turun alueen tämänhetkinen vetovoima huomioon ottaen. 

Kaupungin talouden kantokyky

Messuista aiheutuu nykyarvioin noin 9 miljoonan rahoitus ja velkatarve koko 2020 –luvulle.

Naantalin kokonaisvelka tulee nykytiedoin kasvamaan yli 40 miljoonaan euroon 2020 –luvun puoliväliin mennessä, jos asuntomessut, päiväkoti ja koulu, em. uusi asuinalue toteutetaan ja ne lasketaan yhteen vuosille 2019 – 21 vahvistetun taloussuunnitelman mukaisten sekä jo olemassa olevan velan kanssa.

Naantalin verotulot puolestaan vähenevät noin 7 prosenttiin nykyisestä 19 prosentista eli putoavat runsaaseen kolmannekseen nykyisestä, jolloin velkojen hoitoon jäävä osuus myös olennaisesti alenee.

Talouden riskinä on myös lähivuosille ennustettu koronnousu, joka kohdistuu koko em. lainamäärään sekä Sote -palveluiden kiinteistöjen kohtalo kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Em. syistä katsomme, että kaikkia em. hankkeita ei voi käynnistää yhtä aikaa, vaan ne tulee jaksottaa siten, että velanotto jakautuu useammalle vuodelle ja että Asuntomessuja aikanaan hakiessamme pystymme paremmin arvioimaan varsinkin kouluverkkoselvityksen vaikutukset kaupungin talouteen ensi vuosikymmenellä sekä selvittää mahdollisuus laajentaa hankkeen rahoituspohjaa seudullisesti.

Ehdotuksen liitteeksi merkitään oheinen ”Asuntomessut ja Naantalin talous” liite sekä
”Asuntomessut vaihtoehto tarkastelua” -esitys.

 

 

Asuntomessut ja Naantalin kaupungin talous

Asuntomessujen vaatimat investoinnit osana Naantalin tulevaa investointibudjettia ja vaikutus kokonaisvelan määrään 2020 -luvulla 

Tarkastelun tausta ja lähtökohdat

Tarkastelun taustana on liittää asuntomessujen vaatimat investoinnit ja rahoitus (lisävelka) osaksi kaupungin kokonaistaloutta. Tarkastelu on syytä tehdä ennen lopullisia päätöksiä, koska messut eivät ole muusta taloudesta erillään oleva projekti, jonka rahoitus- ja velkatarkastelussa kattaisi kulunsa ilman lisävelkaa, vaan messut tulee rahoittaa osana kaupungin taloutta kuten mikä tahansa investointi.

Se mitä tapahtuu messujen jälkeen vuodesta 2023 eteenpäin messujen takia, on sitten kunkin arvioijan oma näkemys, johon tämä laskelma ei ota kantaa. Kyseessä on puhdas rahoitukseen ja velan määrän kehittymiseen keskittyvä laskelma. 

 

Alla olevat luvut perustuvat seuraaviin dokumentteihin:

- Naantalin tulosennuste 2018/KH 05.02.2018 (jatkossa TE18)

- Asuntomessua ja vaihtoehtoa kuvaaviin virkamiestyöryhmän dioihin, jotka esitelty sekä konsernijaostossa- Kaupungin taloussuunnitelma vuosille 2019 – 21, jonka valtuusto marraskuussa hyväksyi  (jatkossa TS 2019-21)
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 

1. Asuntomessujen rahoitustarve eli vaikutus velan oton määrä vuosille 2019 – 2028

Kuten DIOISSA sivulla 11 olevasta rahoitustarvelaskelmasta käy selville, niin rahoitustarve/velanotto kasvaa vuosina 2018 – 2022 noin 9 miljoonaan ja asetelma säilyy samana ainakin vuoteen 2028, koska oletus on ollut, että puolet tonteista vuokrataan. Tämä 9 miljoonaa on se summa, joka tulee huomioida kaupungin rahoituksessa ja velanotossa varsinkin vuosina 2020 – 2028 

2. Kaupungin kokonaisvelan kehitys vuoteen 2024 nykyisin investointitiedoin ja -arvioin (ml. Kultarannan koulu ja päiväkoti +” Mustosen” kaava + nykyvelka 31.12.2017 

Velan määrä TE18 mukaan oli 31.12. 2017 noin 22 miljoonaa. 

+  TS 19-21 investointien aiheuttama velka eli yli poistojen tehtävät investoinnit yhteensä       noin 6 miljoonaa eli vuosien 2018 – 2021 valtuustossa hyväksytty investointibudjetti 

+ Luonnonmaan päiväkoti ja koulu arvio 15 miljoonaa 

+ ”Mustosen kaava-alue” eli Rymättyläntien varsi kunnallistekniikka, arvio 5 miljoonaa 

+ Vanhankaupungin ja venesataman kehittäminen/matkailun Masterplan xxx euroa ?

 

Eli velan määrä kohoaa yhteensä yli 40 miljoonaan 2020 –luvun puoliväliin mennessä. Luvussa ei ole mukana muita päiväkoti- ja kouluinvestointeja kuin Luonnonmaan yksikkö.

 

3. Kaupungin investointikyky ilman lisävelkaa (mm. poistot), jos vuotuinen tulos +/- 0

1.  Poistojen määrä 18 – 20 vuosittain 7,7 miljoonaa, joka ohjattu TS 2019 -2021 mukaisiin investointeihin, joissa ei em. kohdan 2. ”uusia investointeja”. 
    
2. Kaupungin taloudellinen kantokyky Sote-uudistuksen jälkeen 2020 (velka, korot ja soten jälkeinen vero-% ym.)
    
   Kaupungin verotulot putoavat 19 prosentin sijasta noin 7 prosenttiin, jolla valtionosuuksien lisäksi tulee hoitaa edellä oleva velkamäärä ja korot.
   Pääomaa on mahdollista maksaa takaisin vain positiivisen tuloksen avulla.
    
   On huomioitava, että kaikki ”iloiset” yllätykset ansiotuloveroissa jakautuvat samassa suhteessa maakunnan ja kaupungin välillä eli kaupunki saa Soten jälkeen verotulojen kasvusta ko.7/19 –osaa, jos kunnallisvero jatkaa samalla tasolla eikä kunnallisveroa nosteta tai lasketa.
    
   Korkojen ennustetaan nousevan lähivuosina, mikä em. velkamäärässä vaikuttaa niin, että 2 prosentin nousun vaikutus on yksi miljoona korkokuluihin.
    
   Soteen liittyy myös se vielä ennakoimaton riski ns. sote-kiinteistöjen kohtalosta ensimmäisen kolmen vuoden jälkeen. Tuolloin ratkeaa se, mitkä palvelukiinteistöt maakunta palvelujen tuottamiseen tarvitsee. Kiinteistöt jäävät joka tapauksessa kaupungille.
    

4. On vakavasti arvioitava, onko messujen ajoitus ja panostus taloudellisesti kestävällä pohjalla ottaen huomioon kaikki muu edellä todettu todennäköinen investointitarve, joka on tullut mukaan varsinkin päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelman myötä ja em. hankkeisiin liittyvä velan määrän kasvu 40 -50 miljoonaan viimeistään 2020 –luvun puoliväliin mennessä.