TAUSTAA
Turun kaupunkiseudun kunnat ovat yhdessä laatineet Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Rakennemalli ohjaa kuntien maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja sitä käytetään maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana.
Yleiskaavoitustyö kuuluu yhdessä hyväksymämme, voimassa olevan hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston tehtäviin. KSJ on tiiviisti ja aktiivisesti ohjannut kaavoitusprosessia ja tehnyt siihen yli 70 muutosta saadun palautteen mukaan.
Perusselvitykset tehtiin 2014 aikana. Perussevityksiin kuului mm. maisema-, luonto-, haju-, melu- ja muiden häiriöiden ja ympäristön selvitykset päätöksenteon tueksi. Lisäksi päivitettiin mm. kaupallinen selvitys, josta ilmenee kaupan kasvun potentiaali ja tarpeet Naantalissa. Myöhemmin tehtiin vielä muinaismuistolain mukaiset kartoitukset sekä muut historialliset selvitykset.
Näiden aikana suoritettiin myös Naantalin ensimmäinen kaavoituksen nettikysely, elo-syyskuussa 2014. Naantalilaiset osallistuivat kyselyyn ahkerasti. Nettikyselyllä ja naantalilaisten aikaiseen ja avoimeen kaavoitusprosessin mukanaolossa pyrittiin avoimuuteen ja vuorovaikutukseen asukkaiden, kaavoittajien ja päätöksentekijöiden välillä. Prosessista saatiin hyviä kokemuksia ja uusia ideoita mahdollistavaan osayleiskaavaan.
Kaavoituksen tavoitteet hyväksyttiin jaostossa 19.1.2015 yksimielisesti.
Työn tähtäin oli edelleen vuosi 2035. Työn yleisiksi tavoitteiksi asetettiin suunnitelman kyky vastata joustavasti tulevaisuuden haasteisiin, Naantalin kehittymisen tukeminen ja korkea asumisen laatu. Uusia työpaikkoja Naantaliin tavoiteltiin lisää 1 500 - 1 700 .
Kaavasta teetettiin poikkeuksellisesti havainnolliset piirrokset mahdollisesta uudisrakentamisesta, jotta naantalilaisille varmasti selviää mahdollinen uusi rakentaminen.
Vr ja E-18 tie lisäsivät vaativuusluokkaa kaavoitukselle omilla selvityksillään ja vaatimuksillaan. YVA -selvitys E-18 tiestä on menossa ja kaavassa on huomioitu eri vaihtoehdot niin, että ne ovat mahdollisuus toteuttaa ja kehittää Armonlaaksontietä nelikaistaiseksi eritasoliittymiä lisäämällä sekä parantaa Sataman yhteyksiä valtakunnan tieverkkoon, ns. TEN -T verkostolla, joka on Satamalle erinomainen mahdollisuus.
Kaavatarkastelu
Keskustelua kirvoittaneet alueet
Keskeiset asiat,
jotka vaikuttavat Manner-Naantalin osayleiskaavassa ja sen toteutumisessa.
Turun kaupunkiseudun kunnat ovat yhdessä laatineet Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi. Rakennemalli ohjaa kuntien maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja sitä käytetään maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana.
Naantalin
kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan 7.5.2012 Turun kaupunkiseudun rakennemallin
2035. Siinä on koko Turun seudulle asetettu tavoitteeksi 75 000 uutta asukasta
ja 20 000 uutta työpaikkaa. Naantalin osuus väestötavoitteesta on + 5 500
asukasta, mikä väljyyden kasvu huomioon ottaen tarkoittaa uutta
asuntorakentamista noin + 9 900 asukasta varten.
Naantalin
kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Naantalin kehityskuvan 2035 viisi
vuotta sitten 13.2.2012 ja päätti, että maankäytön kehityskuva on
lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle
ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle. Naantalin Kehityskuvassa
tavoitellaan samoin kuin Turun kaupunkiseudun rakennemallissakin 5 500-6000
asukkaan väestönlisäystä Naantaliin vuoteen 2035 mennessä. Se jakautuu
kaupungin eri osa-alueiden kesken niin, että Manner-Naantalin osuus on 2 700, Luonnonmaan osuus on 1 900 ja
saariston keskuksien osuus on 900 asukasta.
KaavoitusprosessiYleiskaavoitustyö kuuluu yhdessä hyväksymämme, voimassa olevan hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston tehtäviin. KSJ on tiiviisti ja aktiivisesti ohjannut kaavoitusprosessia ja tehnyt siihen yli 70 muutosta saadun palautteen mukaan.
Perusselvitykset tehtiin 2014 aikana. Perussevityksiin kuului mm. maisema-, luonto-, haju-, melu- ja muiden häiriöiden ja ympäristön selvitykset päätöksenteon tueksi. Lisäksi päivitettiin mm. kaupallinen selvitys, josta ilmenee kaupan kasvun potentiaali ja tarpeet Naantalissa. Myöhemmin tehtiin vielä muinaismuistolain mukaiset kartoitukset sekä muut historialliset selvitykset.
Näiden aikana suoritettiin myös Naantalin ensimmäinen kaavoituksen nettikysely, elo-syyskuussa 2014. Naantalilaiset osallistuivat kyselyyn ahkerasti. Nettikyselyllä ja naantalilaisten aikaiseen ja avoimeen kaavoitusprosessin mukanaolossa pyrittiin avoimuuteen ja vuorovaikutukseen asukkaiden, kaavoittajien ja päätöksentekijöiden välillä. Prosessista saatiin hyviä kokemuksia ja uusia ideoita mahdollistavaan osayleiskaavaan.
Kaavoituksen tavoitteet hyväksyttiin jaostossa 19.1.2015 yksimielisesti.
Työn tähtäin oli edelleen vuosi 2035. Työn yleisiksi tavoitteiksi asetettiin suunnitelman kyky vastata joustavasti tulevaisuuden haasteisiin, Naantalin kehittymisen tukeminen ja korkea asumisen laatu. Uusia työpaikkoja Naantaliin tavoiteltiin lisää 1 500 - 1 700 .
Kaavasta teetettiin poikkeuksellisesti havainnolliset piirrokset mahdollisesta uudisrakentamisesta, jotta naantalilaisille varmasti selviää mahdollinen uusi rakentaminen.
Ensimmäinen
yleisötilaisuus ja nähtävillä olo pidettiin kevään pöydällepanojen takia
huonoon aikaan kesäkuussa 2015.
Valtuustoseminaari pidettiin 22.9. 2015, jolloin valtuutetut ja asiantuntijat pääsivät sanomaan mielipiteensä ja toiveensa kaavan suhteen.
Valtuustoseminaari pidettiin 22.9. 2015, jolloin valtuutetut ja asiantuntijat pääsivät sanomaan mielipiteensä ja toiveensa kaavan suhteen.
Valtuustoseminaarin
ja saatujen palautteiden jälkeen saatiin uusi esitys, jossa oli tarkennettu
seminaarissa ja palautteessa saatuja asioita ja esim. asukastavoitetta oli
laskettu 1300:lla eli väljyyttä lisättiin varsinkin ranta-alueilla ja
Aurinkotien vieressä. Muutoksia aiempaan
versioon tehtiin konsultin, viranhaltijoiden sekä KSJ toimesta yli 70 kpl.
Vr ja E-18 tie lisäsivät vaativuusluokkaa kaavoitukselle omilla selvityksillään ja vaatimuksillaan. YVA -selvitys E-18 tiestä on menossa ja kaavassa on huomioitu eri vaihtoehdot niin, että ne ovat mahdollisuus toteuttaa ja kehittää Armonlaaksontietä nelikaistaiseksi eritasoliittymiä lisäämällä sekä parantaa Sataman yhteyksiä valtakunnan tieverkkoon, ns. TEN -T verkostolla, joka on Satamalle erinomainen mahdollisuus.
Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksen uudet asuntoalueet keskittyvät
keskustan tuntumaan: Kuparivuoren kylkeen, leirintäalueelle ja Humalistoon sekä
Aurinkotien varteen. Merkittäviä tiivistämisalueita ovat myös Kylpylänlahden
rannat, Taimonranta ja Luikkio sekä Karvetin osa-alueet. Pientaloalueita on
esitetty täydennettäväksi moneen kohtaan nykyisen asutuksen lomaan mm.
Soinisiin, Venkaan ja Löytäne - Ladvo -alueelle.
Aluevarauksia on kuitenkin tarkistettu luonnokseen verrattuna lähes
kaikilla alueilla mm. Kuparivuoressa, leirintäalueella, Aurinkotien varressa,
Lammasluodossa, Väinöläntiellä, Taimonrannassa ja Luikkiossa sekä Soinisissa ja
Immaisissa, Tammistossa ja Karvetin Sirkkelintien ympäristössä. Luonnokseen
verrattuna rakentamista on pääsääntöisesti vähennetty. Olemassa olevaan
asutukseen nähden on jätetty suoja-alueita.
Kaupungin kasvun ja elinvoiman lisäämiselle tärkeän Yritystoimintaan on
osoitettu Luolalan reservialueiden lisäksi uutta tilaa Isosuontien
teollisuusalueelta pohjoisesta. E-18 väylän
parantamiseen on varauduttu ja Järveläntien sekä Ruonantien risteysalueille on
varattu tila eritasoliittymille.
Matkailun aluevarauksiin ei ole
esitetty merkittäviä muutoksia luonnokseen nähden.
Kailon saari on varattu entistä laajemmin matkailukäyttöön ja se siis
mahdollistaa esim. meille matkailullisesti tärkeän ja paljon kesätöitä
teettävän Muumimaailman laajentumisen ja kehittymisen Kailossa.
Keskustelua kirvoittaneet alueet
Mitoitus, asumisen tavoitteiksi asetettiin edellytysten luonti noin 2 500 -
3 000 uudelle asukkaalle, mikä väljyyden kasvu huomioon ottaen
merkitsee, että suunnitelman pitäisi mahdollistaa ainakin noin
5 000 - 6 000 uuden asukkaan sijoittuminen alueelle. Tavoite
on pitkällä aikavälillä realistinen ja tarkoittaa sitä, että kaikki kaavan
mahdollistamat alueet eivät välttämättä rakennu tai rakentuvat vasta myöhemmin.
Tiettyä väljyyttä yleiskaavasta on aina löydyttävä. Työpaikkatavoite on myös sopusoinnussa
asukastavoitteeseen ja on erittäin tärkeä osa kasvuamme taloudellisesti kestävällä
pohjalla.
Lammasluoto on nostattanut
paljon kriittistä keskustelua ja vielä enemmän virheellisiä kuvauksia tai virheellisiä
mielikuvia yleiskaavan vaikutuksista tai asuntojen paikasta.
Adressin kerääjien vaatimukset on otettu
huomioon kaavassa. Rantaraitti säilyy, Teljentien kenttä ja sen viereinen
kaunis metsikkö säilyvät ja Lammasluodossa on mahdollistettu NPS:n toimintojen
säilyminen ja laajentuminen. Kaava mahdollistaa kahden tai kolmen asuinyksikön
rakentamisen Lammasluodon ja Teljentien metsikön väliselle vesijättömaalle.
Kaava mahdollistaa myös Matkailupalvelujen rakentamisen asuntojen tilalle,
mikäli sellaista kysyntää ilmenee – ei siis ainoastaan asuntorakentamista.
Pidimme syksyllä Lammasluodon alueella
yleisötilaisuuden ja lähes kaikki paikalle saapuneet noin 60 naantalilaista
alueen asukasta ymmärsivät muutetun kaavaehdotuksen järkevyyden ja ympäristön
säilyttämisen.
Merinaantalin Y-tontti Lukkarinkadun
kulmassa on ollut siinä alusta asti, mutta se ei ole rakentunut ja on
ymmärrettävää, että se halutaan pitää edelleen varantona tulevaisuuteen ja
alueen yleisenä parkki- ja leikkipaikkana.
Rantaraitin vaikutusalueella rakentuminen voi
viedä maksimissaan 5 % koko reitin matkasta, joka jatkossa on jopa 5 km pitkä
Soinisista keskustaan ja edelleen Kuparivuoren kautta Leirintäalueelle ja
sieltä Luolalaan.
Kuparivuoren luonnontilaiset
kallio- ja lakialueet tulevat pysymään sellaisinaan, niihin ei rakenneta. Myös
Urheilutalon viereinen lakialue jää rakentamatta muutetun esityksen mukaan ja
toteutuu siten adressin mukaisena.
Leirintäalue ei toistaiseksi ole siirtymässä mihinkään, mutta kaava sen tulevaisuudessa mahdollistaa, mikäli tähän on myöhemmin tarvetta. Karavaanarit voidaan jo tänä päivänä ohjata Salorantaan tai jatkossa Villan tilalle Luonnonmaalle, mikäli Leirintäalue on täynnä, kuten se useasti heinäkuussa on. Leirintäalue ei kaikilta osin enää vastaa matkailijoiden tarpeita ja sitä on vaikea kehittää nykyisessä paikassaan, ellei kaavaa muuteta esityksen mukaan.
Leirintäalue ei toistaiseksi ole siirtymässä mihinkään, mutta kaava sen tulevaisuudessa mahdollistaa, mikäli tähän on myöhemmin tarvetta. Karavaanarit voidaan jo tänä päivänä ohjata Salorantaan tai jatkossa Villan tilalle Luonnonmaalle, mikäli Leirintäalue on täynnä, kuten se useasti heinäkuussa on. Leirintäalue ei kaikilta osin enää vastaa matkailijoiden tarpeita ja sitä on vaikea kehittää nykyisessä paikassaan, ellei kaavaa muuteta esityksen mukaan.
Taimonrannan alueelta on kaavaa
väljennetty huomattavasti eikä nykyiselle venesäilytysalueelle todennäköisesti
koskaan rakenneta venesäilytyksestä tulleiden ympäristömyrkkyjen takia. Olemassa
olevan asutuksen ja mahdollisten uusien asuntojen väliin on jätetty
viherkaista, jottei nykyasutusta häirittäisi.
Palstaviljelylle löytyy hyvä paikka Immaisista, jossa sitä voidaan laajentaa ja kehittää hyvien julkisten kulkuyhteyksien läheisyyteen.
Palstaviljelylle löytyy hyvä paikka Immaisista, jossa sitä voidaan laajentaa ja kehittää hyvien julkisten kulkuyhteyksien läheisyyteen.
Vanhan Taimon
ja Aurinkotien metsikkö jää pääosin rakentamatta asukaspalautteen
mukaisesti. Aurinkoisen alueelle on lisärakentamisoikeutta.
Liikennemäärän kasvuun nykyisillä kaduilla ei ole tarvetta eikä Mäntypuiston kentän aluetta tarvitse häiritä vaan se saa jatkaa tärkeänä lähiliikuntapaikkana alueen asukkaille ja ulkoilijoille.
Liikennemäärän kasvuun nykyisillä kaduilla ei ole tarvetta eikä Mäntypuiston kentän aluetta tarvitse häiritä vaan se saa jatkaa tärkeänä lähiliikuntapaikkana alueen asukkaille ja ulkoilijoille.
Kalevaniemeen on varattu
lisäalueet koulukeskuksen laajentamiselle ja siihen liittyville liikunta- ja
ulkoilupalveluille, esimerkiksi salibändi- tai uimahallille. On järkevää
keskittää koulu- ja muut palvelut yhdelle alueelle hyvien julkisten yhteyksien
läheisyyteen. Mikäli jäähallit joskus siirretään Kuparivuorelta niin tämä alue
olisi siihen parhaiten soveltuva, siksi siihen ei nyt kannata asumista väkisin
tunkea. Aurinkotien viereen jää toki useampia asuntorakentamiseen soveltuvia
alueita, joita voidaan hyödyntää lähellä Fölin liikenneväylää.
Kailon saari on ollut tärkeä
virkistysalu naantalaisille 70- luvun lopusta alkaen, kun se tuli kaupungin
haltuun seurakunnalta ja sinne rakennettiin silta. Toki Kailossa käytiin paljon
jo tätä ennen omilla veneillä retkeilemässä ja kalastamassa.
Muumimaailman tulo 1993 muutti saaren käyttöä, kun Muumit vieraineen saivat käyttöönsä kolmasosan Kailosta. Muumimaailman merkitys matkailulle on merkittävä ja se on hyvä tunnustaa. Ennen Muumimaailman tuloa tuskailimme matkailjoiden puutteessa ja ilkivallan kourissa. On tärkeää, että Muumeilla on menestymisen mahdollisuus Naantalissa. Se tuo tärkeitä työpaikkoja ja varsinkin nuorisolle pari sataa kesätyöpaikkaa. Muumituristit pysähtyvät yleensä käyttämään myös muita ravintola- ja hotellipalveluja, jotka poikivat lisää työmahdollisuuksia ja verotuloja Naantalille. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että matkailu kukoistaa Naantalissa jatkossakin eikä tehdä siitä liian vaikeaa.
Muumimaailman tulo 1993 muutti saaren käyttöä, kun Muumit vieraineen saivat käyttöönsä kolmasosan Kailosta. Muumimaailman merkitys matkailulle on merkittävä ja se on hyvä tunnustaa. Ennen Muumimaailman tuloa tuskailimme matkailjoiden puutteessa ja ilkivallan kourissa. On tärkeää, että Muumeilla on menestymisen mahdollisuus Naantalissa. Se tuo tärkeitä työpaikkoja ja varsinkin nuorisolle pari sataa kesätyöpaikkaa. Muumituristit pysähtyvät yleensä käyttämään myös muita ravintola- ja hotellipalveluja, jotka poikivat lisää työmahdollisuuksia ja verotuloja Naantalille. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että matkailu kukoistaa Naantalissa jatkossakin eikä tehdä siitä liian vaikeaa.
Sataman toimintaedellytykset
turvataan tuomalla asuinrakentaminen lähemmäs keskustaa ja jättämällä riittävät
suoja-alueet asuntojen ja teollisuuden väliin. Sataman ja Leirintäalueen väliin
voisi sijoittua matkailu- ja veneilypalveluja, jotka täydentäisivät Naantalin
valikoimaa eivätkä vaarantaisi Sataman liikennettä.
Naantali on
kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä vuonna 2012 sitoutunut Turun
kaupunkiseudun rakennemallin mukaiseen kasvuun. Naantalin osalta se tarkoittaa
varautumista 5500 uuteen asukkaaseen.
Naantalissa on tärkeää
saada osayleiskaava nyt hyväksyttyä, jotta tähän
tavoitteeseen päästään ja pääsemme osalliseksi alueen elinkeinotoiminnan
voimakkaasta kasvusta. Lähialueille on syntynyt ja syntymässä merkittävä määrä
työpaikkoja: Meriteollisuus investoi, Valmet Automotive Uudessakaupungissa ja
Sandvikin tehdas Turussa palkkaavat lisää työvoimaa ja Naantalin
Korjaustelakalla riittää töitä.
Osayleiskaavaa on valmisteltu hyvin intensiivisesti kolme vuotta. Tänä aikana kaavasuunnitelma on ollut
esillä yleisölle, lisäksi on pidetty kaksi yleisölle avointa tilaisuutta ja
valtuustolle ja kaupunginhallitukselle on järjestetty asiasta seminaarit.
Keskustelua on käyty avoimesti ja laajasti, jokaisella meistä on ollut
mahdollisuus tähän osallistua, jos niin on halunnut.
Osayleiskaavaan on tehty yli 70 muutosta asukkailta saatujen
palautteiden ja muistutusten perusteella. Muutoksia on tehty mm.
Lammasluotoon, Taimonrantaan, Ruonaan, Kuparivuoren alueelle ja Aurinkotien
ympäristöön.
Naantalin vahvuudet,
saaristo ja merellisyys, ovat hyvin esillä
kaavaesityksessä. Kaavalla mahdollistamme merellistä asumista keskustan
läheisyydessä. Tämä on Naantalin ainutlaatuinen erikoisuus, jota muilla
lähikunnilla ei ole asukkailleen tarjota.
Naantalin
kruununjalokivi, keskustan merenrantoja
pitkin kulkeva kevyen liikenteen väylä, Rantaraitti, säilytetään ja sitä jopa
pidennetään. Naantalin Purjehdusseuran toiminta-alue Lammasluodossa säilyy
ennallaan ja seuralle luodaan mahdollisuus jopa toiminnan laajentamiseen
lisärakentamisen kautta. Teljentien urheilukenttä pysyy ennallaan ja sen
viereiset metsiköt jäävät virkistyskäyttöön, kuten alueen asukkaat ovat
toivoneet.
Kuparivuoren luonnontilaisille kallioille ja lakialueille ei tule uutta rakentamista.
Kaupunginvaltuusto päätti Lammasluodon ostamisesta yksimielisesti ja siitä maksettiin 450.000 euroa. Olisi veronmaksajien rahojen
hukkaamista olla hyödyntämättä ostettua aluetta ympäristöön soveltuvalla
tavalla keskustan ja rakennetun Merinaantalin alueen laajentamiseen. Jos alue
olisi haluttu jättää rakentamatta ja ennalleen, se olisi yhtä hyvin voitu
jättää ostamatta ja antaa entisen omistajan, Naantalin seurakunnan ylläpitää
luonnontilaista puistikkoa. Muistaakseni ainoastaan valtuutettu Kanerva esitti
tätä säilyttävää vaihtoehtoa oston yhteydessä omassa puheenvuorossaan.
Keskustan C-alue tarkentuu aikanaan asemakaavoilla tarpeen mukaan siten, että rakentaminen
voidaan toteuttaa joustavasti ja monimuotoisesti. C -alueen käyttötarkoitus
tarkentuu asemakaavoilla tarpeen mukaan ja sallii monimuotoisen rakentamisen,
joka voi palvella yleiseen tarkoitukseen rakennettavia palveluja, kuten
esimerkiksi kouluja, liikuntahalleja tai matkailupalveluja tai kaupan palveluja
yhtä hyvin kuin asumista. Merkintä on uusi ja siksi varmasti aiheuttaa
hämmennystä niin päättäjien kuin asukkaidenkin keskuudessa. Minä luotan niin
nykyisiin kuin tuleviinkin päätöksentekojöihin niin, että he osaavat tehdä
naantalilaisten kannalta parhaat ratkaisut.
Osayleiskaavan avulla pystymme houkuttelemaan kaupunkiimme hyviä veronmaksajia ja kannattavia
yrityksiä. Tavoitteemme on varmistaa, että Naantali on vetovoimainen ja
elinvoimainen tulevaisuudessakin ja että kaupungin talous pysyy vahvana. Se on
ainoa keino turvata kaupunkilaisten hyvät palvelut.
Pitää muistaa, että osayleiskaavan
tehtävä on mahdollistaa rakentaminen suunnitelluille alueille. Se on
suuntaa antava suunnitelma, jota aikanaan tarkennetaan asemakaavoituksella.
Toteuttaminen alkaa siis asemakaavoituksilla seuraavalla vaalikaudella ja myös
tulevat päättäjät pääsevät vaikuttamaan lopputulokseen.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2017