maanantai 13. marraskuuta 2017

Naantalin talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2019-21


Talousarvio 2018, Taloussuunnitelma 2019-21 ja veroprosentti sekä kiinteistövero

  1. Valtio kiristää otettaan
    Ilman erityistä Saaristolisää Naantalin valtionavut olisivat pudonneet viidessä vuodessa 20 miljoonasta alle 15 miljoonaan. Onneksi meillä Naantalissa on hyviä veronmaksajia, hyviä yrityksiä ja hyviä työntekijöitä – näillä eväillä eli verotulojen kasvulla ja toiminnan tuottavuuden kehittämisellä pystymme paikkaamaan valtion kiristykset.

    Kiitos kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille hyvästä TA valmistelusta meidän naantalilaisten hyväksi. Ja kiitos ryhmille yhteisestä esityksestä.

    Investoinnit jatkuvat korkealla tasolla varmistaen palvelurakennusten ja infrastruktuurin hyvän tason ja laajenemisen. Palvelut laajenevat ja paranevat ilman, että joudumme tulo- tai kiinteistöveroja nostamaan.

    Ensi vuoden talousarvio näyttää nyt pientä ylijäämää ja velkamäärämme on vain puolet kuntien keskiarvosta eli hyvässä mallissa. Taloutemme on kestävällä ja vakaalla pohjalla.

    Budjetoinnissa on aina hyvä noudattaa varovaisuusperiaatetta, mutta tyypillistähän on, että noususuhdanteessa tulee yleensä enemmän ylijäämää kuin budjetoidaan, niin tänäkin vuonna 3-4 Me ja laskusuhdanteessa tulee aina entistä enemmän alijäämää. Kuntapuoli ei ole niinkään ketterä muutoksissa, kuten on moneen kertaan todettu. Onneksi taseemme on kunnossa ja sallii pienet heilahtelut.



  2. Investoinnit

    Kokoomusryhmämme on iloinen siitä, että pystymme parantamaan kuntalaisten vapaa-ajan palveluita monissa osissa viihtyisää saaristokaupunkiamme. Rymättylän koulun pihan muutokset ja lähiliikuntapaikan rakentaminen mahdollistavat palloilukentän tehokkaamman ja monipuolisemman käytön ja parantavat rymättyläläisten liikuntamahdollisuuksia.
    Karvetin monitoimikenttä palvelee niin koululaisia kuin iltaliikuntamahdollisuuksia. Kuparivuoren urheilukentän kunnostus ja skeittiparkin laajennus täydentävät monipuolista tarjontaamme.
    Kaupunkilaisten yleistä ulkona liikkumista tuetaan rantaraitin osittaisella kunnostuksella Meri-Naantalin alueella ja Kalevanniemen rannoilla sekä päällystämällä kevyenliikenteen väyliä eri alueilla.

    Tulevana ja kauan odotettuna investointina Kalevaniemeen tehdään tilantarvesuunnitelma tulevasta Palloiluhallista ensi vuonna. Varsinkin salibändin harrastajat ovat joutuneet ahdinkoon tilanpuutteessa, mutta myös monet muut harrastajat, koska Naantalissa on erittäin hyvin ja aktiivisesti toimivia monia seuroja ja järjestöjä, jotka tärkeää nuoriso- ja liikuntatoimintaa järjestävät. Tuleeko tästä aikanaan kaupungin oma kiinteistö, kiinteistöyhtiö vai mikä rahoitusmalli, ratkaistaan myöhemmin. Tärkeintä on, että etenemme suunnitelmassa Kouluverkko-suunnitelman vahvistuttua ja alkuraha 60 000 euroa on nyt merkitty vuodelle 2021.

    Koulut, päiväkodit ja muut palvelurakennukset pidetään asianmukaisessa käyttökunnossa.  Kalevaniemenkoulun peruskorjaus etenee tarkennettujen suunnitelmien mukaan ja Maijamäenkoulussa tuntuu riittävän kunnostettavaa vuosi toisen jälkeen.

    Matkailurakennuksia kunnostetaan myös. Kaivokatu 5 eli nykyinen Muumimaailman toimistotalo ja kahvila vaatii kunnostuksen, kuten meistä moni on huomannut. Talon ulkokuori ei ole kunnossa ja pian se alkaa olla vaarallinen ellei kunnostusta nopeasti tehdä. Uusi kymmenvuotinen sopimuksemme Muumimaailman kanssa tukee vahvaa matkailuimagoamme. Viime kesä, vaikka monen mielestä huono olikin, toi pitkästä aikaa kasvua Muumimaailman kävijämäärään.

    Tuulensuojan entiset pesutilat ja Amandiksen tiloja kunnostetaan asianmukaisiksi. Molemmat tukevat matkailun ja matkailupalveluiden kehittymistä rannassa.

    Naantalin rakennuttamat kiertoliittymät Ruonaan, Kylpylän edustalle ja viimeisenä Kreivinkadun kulmaukseen ovat olleet onnistuneita ratkaisuja ja parantaneet liikenneturvallisuutta sekä liikenteen sujuvuutta.
    Tuleva kylpyläaiheinen patsas Kreivinkadun ympyrään tulee toivottamaan kaikki tervetulleiksi uuteen keskustaan. Myös Taimon ja Nuhjalan alueen ihmiset ovat toivoneet kiertoliittymää Nuhjalantien ja Aurinkotien risteykseen ja tämä tulisi huomioida alueen kaavoittamisessa.

  3. Naantalin vetovoimaa parantavat investoinnit ja toimenpiteet.

    Luonnonmaan Kukolan alueen ja Luolalan uudet kaavat mahdollistavat teollisuus- ja palveluyritysten sijoittumisen näille alueille. Alueiden tehokkaaseen markkinointiin lisättiin hallituksessa rahaa ja sillä pyritään työpaikkojen syntymiseen nopeutuneella tahdilla ja Turun alueen voimakkaan talouskasvun hyödyntämiseen.

    Keskustan rakentaminen alkaa ja tuo lisää kerrostaloasuntoja palvelujen läheisyyteen. Tämä toisaalta mahdollistaa vanhempien asuntoalueiden väljistyneen asumisen tehostamista, kun niissä nyt asuvilla iäkkäämmillä henkilöillä on mahdollisuus hakeutua keskustaan. Näin esimerkiksi Taimon alueella tai Saaristo-osissamme asuvilla on parempi mahdollisuus luonnolliseen ja usein tarpeelliseen asuinkiertoon ja samalla lapsiperheillä mahdollisuus ostaa kohtuuhintaisia omakotitaloja valmiiksi rakennetuilla alueilla.

    Pientalotuotantoon sopiva Kukolaisten asuinalue Luonnonmaalla laajenee ja tarjoaa monipuolisia ja viihtyisiä mahdollisuuksia asuntorakentamiseen naantalilaisille ja Naantaliin muuttaville perheille. Soinisista ja Immasista löytyy vielä joitakin valmiita kaupungin edullisia tontteja, Rymättylässä ja Merimaskussa samoin ja Golf kenttien läheisyydestä Vengassa ja Luonnonmaalla löytyy myös useita houkuttelevia asuin- ja loma-asuntotontteja niitä etsiville tai tarvitseville. Pitäisikö meidän lisäksi avata Velkualle uusia merellisiä tontteja, sitä kannattaa miettiä, jotta myös Velkualle saadaan uusia lapsiperheitä palveluita käyttämään.

    Keskusta-alueelle tarvitaan Naantalin oma Yritystalo. Tämän kiinteistöyhtiön perustamista varten on varattu osakepääoma suunnitelmavuodelle 2019. Tällä toimenpiteellä varmistetaan naantalilaisille yrityksille mahdollisuus jatkaa toimintaansa Naantalissa tai muille yrityksille mahdollisuus sijoittaa toimintoja Naantaliin, kun Keskustan asuntorakentamisen tieltä puretaan nykyisiä tiloja. Kaupungin mukanaolo tällaisessa yhtiössä on perusteltua, jotta voimme tarjota kilpailukyisiä ja monipuolisia mahdollisuuksia yrityksille sijoittua Naantaliin ilman, että niitä kuitenkaan muuten taloudellisesti tuemme vaan niin, että he itse kohtuulliset kulut keskeisistä ja nykyaikaisista tiloista maksavat.
    Uskon, että tämä tukee strategiaamme ja antaa Naantalista kuvan yritysystävällisenä kaupunkina, joka kasvaa ja tarjoaa mahdollisuuksia menestyä.

    Matkailun markkinointiin panostaminen on mielestämme myös investointi tulevaisuuteen, työpaikkoihin ja asukasmäärän kasvuun.
    Pienvenesataman vetovoimaa tulee parantaa kulttuuriperintöämme kunnioittaen. Rannan tuntumassa sijaitsevat venealtaat, ovat aikansa eläneet ja nämä rannan keskeiset alueet on saatava tehokkaampaan käyttöön. Puolet niistä on nykyisin tyhjillään – tai no ei ehkä tyhjillään, mutta eivät asianmukaisessa käytössä vaan roskien ja kaislojen peittäminä, haisevina ja epämiellyttävinä keräilyaltaina. Kuvitelkaa, kun esimerkiksi Kaivohuoneen edustan altaat avattaisiin keskikokoisille veneille, altaat ruopattaisiin ja reunat kunnostettaisiin. Meistä voisi tulla pienimuotoinen Monaco tai St. Tropes. Vesiaiheinen nähtävyys, suihkulähde tai vastaava voisi kruunata uudistetun rannan!

    Tämän tyyppiset investoinnit rantaan toisivat yhdessä valaistuksen ja äänentoiston kanssa varmasti lisää vetovoimaa. Matkailun tuleva Masterplan tuo varmasti vielä lisää hyviä ideoita. Pääasia on, että etenemme asioissa, tuemme ja hyödynnämme vahvuuksiamme. Tämä tuo meille lisää matkailutuloja ja työpaikkoja, jatkossa toivottavasti myös entistä enemmän ympärivuotisia työpaikkoja ja palvelutarjontaa.

    Venesataman yksityistäminen ja uuden yrittäjäkaksikon rohkeat näkemykset sekä riskinottokyky alkavat jo näkyä rannassa yhtenä uutena vahvuutena ja venematkailua lisäävänä toimenpiteenä. Oli erinomainen päätös yksityistää venesatama ja sen toiminnot!

    Asuntomessuihin otamme kantaa lähiaikoina, nyt budjetissa on varattu rahat projektin aloittamiseen ja maanostoon. Kustannukset näyttävät kuitenkin saatujen selvitysten mukaan kasvavan, samoin riskit ja samaan aikaan mahdollisen lisätulon suuruus näyttää entistä epävarmemmalta, koska asuntomessut ajoittuvat juuri parhaimman matkailusesonkimme kanssa päällekkäin. Selvää siis lienee, että matkailua asuntomessut eivät pelasta, se on tehtävä muilla toimenpiteillä. Mielestämme asiaa tulee pohtia perusteellisesti ja miettiä myös muita mahdollisia toimenpiteitä vaihtoehtoisten vetovoimatekijöiden luomiseen Naantalissa.  

  4. Käyttötalous, palvelut laajenevat ja paranevat!

    Palveluitamme ei supisteta eikä laatua heikennetä, päinvastoin, teemme pieniä parannuksia.

    Kaupunki laajentaa bussien liikennöintiä Saaristo-Naantaliin lisäämällä myöhemmän iltavuoron, jolla toivotaan olevan perheiden arkea ja harrastusmahdollisuuksia parantavia vaikutuksia. Tämä on parin vuoden kokeilu, jonka jälkeen asiaa harkitaan uudelleen. Toivon, että Saariston asukkaat Merimaskussa ja Rymättylässä tarttuvat tähän mahdollisuuteen ja oppivat nopeasti hyödyntämään tämän mahdollisuuden.

    Me Kokoomuslaiset haluamme vahvistaa Naantalin lapsiystävällistä imagoa ja tukea perheiden erilaisia vaihtoehtoja lastensa kotihoidossa lisäämällä Naantalilisän tukea parilla kympillä per lapsi per kk. 

    Syksyllä käyttöön otettavalla seniorikortilla tuetaan ikääntyneen väestön harrastusmahdollisuuksia.

    Lasten ennalta ehkäisevää hammashoitoa parannetaan xylitoli -pastilleilla normaali hammashoidon lisäksi.

    Kulttuurin- ja vapaa-ajan avustusten määrää nostetaan. Ja mikä vielä tärkeämpi, alamme tukea matalan kynnyksen harrastustoimintaa omalla 20 000 euron avustusmäärällä. Kokoomuksen ajama Harrastustakuu alkaa siis toteutua Naantalissa ja pyrimme jatkossa saamaan jokaisen nuoren kehittävän harrastuksen pariin, jokaisen oman mieltymyksen, taipumusten ja vahvuuden mukaan.  Kun tämä toiminta saadaan kunnolla toimimaan niin se vaatinee vielä lisää tukea ja resursseja, mutta varmasti vähentää ongelmia ja kustannuksia nuorison syrjäytymisen ehkäisyssä.

    Lisäksi tuetaan Birgitta -oopperan tekemistä 575 -juhlavuotenamme 40 000 eurolla ja aloitetaan Naantalin Historian kirjoitus suunnittelulla.

    Saaristolautakunnan avustusmäärää lisätään ja tällä pyritään Saaristo-Naantalin keskusten, kuten Röölän, Merimaskun kirkonkylän ja Velkuan tapahtumatarjonnan lisäämiseen ja monipuolistamiseen. Saaristoalueidemme yhteisöllisyys on tärkeä vetovoimatekijä. Kaupunginhallitus velvoitti pöytäkirjamerkinnällä Saaristolautakunnan miettimään toimenpiteitä vastuualueensa aktivoimisesta ja päätti, että pitäjäkyltit säilytetään eri Saaristotaajamissa, ne ovat osa alueiden kulttuurihistoriaa.

    Yksityistieavustuksia korotetaan ensi kertaa kuntaliitoksen jälkeen ja tällä edesautetaan varsinkin Saariston asutuksen kulkumahdollisuuksia ja teiden kunnon parantamista sekä ylläpitoa. Toki teiden käyttäjät edelleen maksavat suurimman osan kuluista ja määrittelevät itse teiden kunnon ja palvelun tason.

    Vuosi toisen jälkeen puhumme ennaltaehkäisevästä työstä siellä tai täällä ja meillä jokaisella on varmaan oma ja oikeutettu käsityksemme mitä se on ja mitä pitäisi tehdä, mutta nyt on aika määritellä asia tarkemmin ja siksi kaupunginhallitus teki asiasta pöytäkirjamerkinnän, joka velvoittaa selvittämään asian ensi kevään aikana.  Merkintä kuuluu seuraavasti: ”
    Tehdään kokonaisselvitys kevään 2018 aikana mitä ennaltaehkäisevällä työllä tarkoitetaan, mitkä ovat ennaltaehkäisevien toimintojen vaikutukset ja vaikuttavuus? Mitä kaikkea ennaltaehkäisevää työtä tehdään ja millä toimialoilla sekä mitä ennaltaehkäisevää yhteistyötä toimialojen välillä jo nyt tehdään”.
    Tämän jälkeen meidän on helpompi kohdistaa resursseja sinne missä niillä on suurin merkitys ja vaikuttavuus. Tämä on myös erittäin tärkeää, kun Sote -uudistus tulee ja meille jää suurempi rooli ennaltaehkäisevässä paikallisessa työssä.


5. Verot

Toisin kuin eräät muut ryhmät, Kokoomus ei veroja rakasta, mutta ymmärrämme sen, että niitä tulee kohtuullisesti maksaa yhteiskuntamme ja hyvinvointimme takaamiseksi tasapuolisesti kaikille kuntalaisille.

Emme nyt esitä veronalennusta, koska haluamme odottaa Sote -uudistuksen vaikutuksia Naantaliin. Mutta toivomme, että verot ja maksut pidetään kohtuullisina ja samaan aikaan kehitämme ja uudistamme kaupunkimme palvelutuotantoa entistä tuottavammaksi ja tehokkaammaksi. Ateria- siivous- ja kiinteistöhoidon palvelu-uudistus on tässä hyvä esimerkki. Palvelujen laajuutta tai tasoa huonontamatta karsimme ennakkoluulottomasti kustannuksia puolen miljoonan verran. Palvelustrategiatyötä tulee jatkaa ja laajentaa sekä aiemmin keskusteltu Tavoiteorganisaatio tulee määritellä Soten jälkeiseen aikaan.

Naantalista puuttuvat toimintaa mittaavat mittarit, joilla voisimme verrata itseämme muihin kuntiin ja siksi kaupunginhallitus teki asiasta seuraavan pöytäkirjamerkinnän:
Kaupunginhallitus pyytää selvitystä ja arviointia siitä, mitä mittareita Naantalissa aiotaan ottaa käyttöön strategisen työn ja kustannusten sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Maisemataulukosta on luovuttu v 2016, eikä kaupungilla ole yhteisesti sovittuja vertailulukuja tai toiminnan kvalitatiivisia, järjestelmällisesti tuotettuja tietoja, jotka olisivat vertailukelpoisia muihin kuntiin.


Yksi iso kiinteistöveroja maksava laitos tulee valmiiksi Naantalissa tämän vuoden lopulla eli TSE Oy:n rakennuttama, 260 Me maksava, monipolttoainevoimalaitos, joka tulee tuottamaan kaukolämpöä koko Turun seudulle, höyryä teollisuudelle sekä sähköä valtakunnan verkkoon ja toki myös naantalilaisille käyttämällä jopa 70% kierrätyspolttoaineita tulevaisuudessa. Laitos lisää Naantalin kiinteistöverotuloja noin 400 000 euroa vuodessa ja varmistaa voimalaitostyöpaikat, välilliset puupohjaisen polttoaineen keräykseen ja kuljetukseen liittyvät työpaikat sekä Naantalin satamatulot, koska niin hiili kuin osa puupohjaisesta polttoaineesta tuodaan laitokselle sataman kautta. Tähän toimintaan liittyvät investoinnit ovat jo toimitusvaiheessa. Toivottavasti Suomen lainsäädäntö sallii jatkossa myös muun kierrätyspolttoaineen käytön laitoksessa, jotta paikallista kierrätystä sekä Suomalaista teknologiaa päästäisiin hyödyntämään täydellä teholla uudessa laitoksessa.
Laitoksen välilliset tulot Naantalille ovat huomattavat.

Asumiskustannusten nousu Naantalissa ja asumiskustannusten kilpailukyky alueellisesti askarruttaa ryhmäämme. Tulevassa strategiavalmistelussa, kun mietimme vetovoimatekijöitämme, tähän tulee perehtyä tarkemmin ja miettiä keinoja kustannustason alentamiseksi ja Naantalin houkuttelevuuden lisäämiseksi asuinpaikkana Turun seudulla.

 

Toinen merkittävä asukkaita houkutteleva mahdollisuus on merellisen Naantalin avaaminen ja hyödyntäminen asuinpaikkoina entistä laajemmin, tähän löytynee kaavoituksellisia keinoja niin Manner-Naantalissa kuin Saaristo-osissammekin ilman, että kaunista ja viihtyisää kaupunkiamme tuhoamme. Tämä sama trendi näkyy niin Turussa Hirvensalon ja Kakskerran alueiden kuin Kaarinassa Koriston ja Harvaluodon alueiden hyödyntämisessä. Meidän tulee tähän vastata omilla vahvuuksillamme ja saada parhaat veronmaksajat ja parhaat yritykset muuttamaan Naantaliin!


Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 13.11.2017

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Kirjastotoiminnan kehittäminen ja naantalilaisten yritysten kunnioittaminen


Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä kirjaston toiminnan laajentamista ja ajanmukaistamista uuden kirjastolain tavoitteiden mukaiseksi. Naantalissa on kattava kirjastoverkosto palvelemassa tasapuolisesti kaikkia naantalilaisia ja meidän tulee huolehtia siitä, että niissä on myös ajantasaiset laitteistot ja osaava henkilöstö, jotta palvelu on Naantalin tapaan parasta laatua.  Kannatamme päätösehdotuksen mukaista lainan antoa kiinteistöyhtiölle, kirjaston muutosten tekemiseen ja kirjaston laajennukseen Naantalin keskustassa.

Käyttäjien mielipiteiden huomiointi tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, jotta uudet tilat saavat ansaitsemansa suosion.

Mutta, ryhmämme haluaa, että naantalilaisia yrityksiä kohdellaan paremmin ja yritysvaikutukset otetaan perusteellisemmin huomioon jo valmisteluvaiheessa, tässä uudessa käytännössä on vielä opittavaa ja parannettavaa.

Naantalin hyväksytyssä strategiassa yritykset ja hyvän yritysilmapiirin aikaansaanti ovat keskeisiä tavoitteita, jotta työpaikkaomavaraisuutemme kasvaisi ja yritysmyönteinen ilmapiiri paranisi kaikilla osa-alueilla ja kaikissa toiminnoissa. Saman suuntaiset tavoitteet on mainittu valmisteilla olevassa vuoden 2018 talousarviossa ensi vuodeksi. Meidän tulisi elää ja toimia asetetun tavoitteen mukaisesti, jotta strategian lupaus toteutuisi. Meillä ei varaa kohdella Naantalissa jo olemassa olevia yrityksiä huonosti, mikäli yritysilmapiiriä haluamme parantaa.
Naantalin Yrittäjät ovat ottaneet tähän asiaan myös kantaa ja se olisi hyvä huomioida päätöksenteossa ja mielellään jatkossa jo valmisteluvaiheessa, kun yritysvaikutuksia arvioidaan.

Tämän takia teemme täydentävän muutosehdotuksen asiassa ja toivomme, että koko valtuusto voisi muutosehdotukseen yhtyä ja osoittaa yhteisen kunnioituksensa naantalilaisia yrityksiä ja työpaikkoja kohtaan.

Toteutusaikatauluun selvityksellä ei saa olla viivyttävää vaikutusta. 

Muutosehdotus:

Kaupunginvaltuusto päättää lisätä vuoden 2017 talousarvion rahoitusosan antolainaukseen 50 000 euron määrärahan ja vuoden 2018 talousarvion vastaavaan kohtaan 850 000 euron määrärahan KOy Katariinanpuiston lainaa varten pääkirjaston peruskorjaushankkeen toteuttamiseen.

Asian jatkovalmistelussa tulee ennen tilojen vuokrasopimusten irtisanomista selvittää tarkemmin kirjaston laajennustarpeen tilantarve ja mahdollisuudet säilyttää toimistotiloja rakennuksen Kuparivuoren puoleisessa päädyssä. Mikäli yritykset eivät selvityksen ja tarkemman suunnittelun jälkeen voi tiloihin jäädä niin Elinkeinoasiamies auttaa aktiivisesti yrityksiä saamaan korvaavat tilat.



Äänestystulos 26-17, vastaan olivat vihreät, sdp ja vas

maanantai 21. elokuuta 2017

Naantalin talous vahvistuu seudun vetovoiman myötä

Naantalin työssä käyvien henkilöiden määrä on monen vuoden tauon jälkeen kasvanut samalla, kun työttömyys on laskenut.


Kaupungin verotulot ovat voimakkaassa kasvussa ja tämän vuoden tilinpäätösennuste näyttää 1,7 miljoonaan euroa paremmalta kuin budjetinteon yhteydessä viime syksynä.


Kaupunginhallitus käsittelee asiaa tänään kokouksessaan.

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Kokoomuksen luottamushenkilövalinnat 2017 - 2018


Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, 1.6.2018-31.5.2020

-        Toni Forsblom

 

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajat, 1.6.2017-31.5.2018

-        2. vpj Jan Lindström

-        3. vpj Tero Tavio

 

Kaupunginhallitus 1.6.2017-31.5.2018

-        Pj Markku Tuuna

-        j Toni Forsblom

-        j Hanna Gustafsson

-        j Saara Seppälä

Konsernijaosto 1.6.2017-31.5.2018

-        pj Toni Forsblom

-        j Anne Pentti

-        j Hanna Gustafsson

 

Keskusvaali ltk

-        pj Markku Granlund

-        vj. Johanna Niemi

 

Koulutus ltk

-        vpj Jussi Tähti

-        j Outi Kattelus

-        j Mari Rissanen

Kulttuuri- ja vapaa-aika ltk

-        vpj Arto Sinkkonen

-        j Kari Lineri

-        j Sanni Rantalainen

-        j Irina Rizzi

Ympäristö- ja rakennus ltk

-        pj Harri Laine

-        j Kristiina Sunell

-        j Kimmo Mäntysalo

-        j Julia Plathin-Kankare

Tekninen ltk

-        pj Martti Jaanto

-        j Mikko Laaksonen

-        j Anne Tirkkonen

Teknisen ltk tiejaosto

-        pj Martti Jaanto

-        j Susanne Hiltunen

Sote ltk

-        pj Elina Salokangas

-        j Ville-Veikko Saari

-        j Markku Leivo

Sote yksilöjaosto

-        pj. Anu Saarni

-        j Sari Jokinen

-        j Markku Leivo

Saaristo ltk

-        vpj Anu Saarni

-        j Juha Valtonen

-        j Jani Ollikainen

-        j Nina Saari

Tarkastus ltk

-        pj Anita Saksi

-        j Mikael Sunell

-        j Mika Suurkaulio

Kiinteistötoimitusten uskotut miehet

-        Tino Puhakka

-        Ari Juvakka

-        Terhi Santaluoto

-        Merituuli Mattila

Musiikkijuhlasäätiön valtuuskunta

-        Jouko Numminen

-        Pirjo Saihola

-        Anne Pentti

Musiikkijuhlasäätiön hallitus

-        pj Pekka Ritvanen

-        j Outi Kattelus

Kotipiha tmk

-        Marianne Mertsola-Markkanen

-        Mikko Luoto

-        Heidi Kivekäs

Lahjaomaisuus tmk

-        pj Leena Grönlund

-        j Heikki Niemi

Vanhankaupungin tmk
-     Arto Sinkkonen
-        Irina Rizzi

Vammaisneuvosto

-        Jussi Tähti

V-S Ajoharjoittelurata Oy

-        Ilpo Haavisto

Aurinkosäätiön hallintoneuvosto

-        Riitta Kemppe

-        Keijo Maksimainen

Maakuntavaltuusto

-        Anita Saksi

-        Jan Lindström

VSSHP valtuusto

-        Anita Saksi

-        Juha Haapakoski

 


Konserniyhtiöt ja muut

 

Naantalin Energia Oy

-        pj Juha Haapakoski

-        vj. Elina Salokangas

Naantalin Matkailu Oy

-        j Jarmo Masalin

-        j Hanna Gustafsson

-        vj. Jaana Koskivaara-Coniel

Naantalin Satama Oy

-        pj Antti Ahti

-        vj. Pirjo Saihola

Naantalin Vuokratalot oy

-        vpj. Anne Pentti

-        j Mikko Laaksonen

-        vj. Jarmo Masalin


Turun Seudun Vesi Oy

-        Juha Haapakoski

Raisio-Naantali vesilaitoskuntayhtymä

-        Timo Jyväkorpi

Raina säätiö

-        Elina Salokangas

Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys

-        Susanne Hiltunen

L-S syöpäyhdistys valtuuskunta

-        Eija Laaksonen

Raseko valtuusto

-        Toni Forsblom

Raseko Hallitus

-        Mari Rissanen

TSE ja TSK oy

-        j/vj. Jan Lindström

maanantai 22. toukokuuta 2017

Naantalin kaupungin tilinpäätös 2016


Naantalilla menee hyvin, mutta menköön!

Tilinpäätöksen ylijäämäksi muodostui 4 miljoonaa euroa, josta tosin tilinpäätösvaraus maanostoon oli 1 me, joten vuoden 2016 todellinen tulos oli kolme miljoonaa. Se on kokonaiset kuusi miljoonaa suurempi kuin budjetoitu!
Ja yhden veroprosentin tuoton suuruinen.


Olivatko siis budjetoidut luvut liian alhaiset vai paransimmeko juoksua vuoden aikana tuon loikan verran. Budjetoidut tulot olivat varmasti hieman varovasti arvioitu ja menot realistisen yläkanttiin arvioitu. Onneksi kävi näin päin, toisinpäin virhe olisi ollut ilmeisen harmittava. Toisaalta voimme kysyä, että teimmekö veronkorotuksen aivan turhaan? No, sen näemme lähivuosien aikana ja tarvittaessa voimme aina korjata tilanteen.

Se mikä on erityisen mieluisaan lukuja ja trendiä katsoessa on se, että velkamme on laskenut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien. Olemme nyt huomattavasti terveemmällä pohjalla kuin tämän valtuuston aloittaessa, emmekä ole enää tarkkailuluokassa, kuten aloittaessamme tätä kautta ja kuntarakennemuutosselvitysten aikana.

Muutenkin viimeaikainen kehitys on ollut alueellamme positiivista niin työllisyyden alenemisen kuin asuntotonttien kysynnän kannalta. Telakan vetoapu tullee heijastumaan myös työpaikkojen syntymiseen Naantaliin ja Turun alueelle eri alihankkijoiden ja yritysten toimesta. Myös muita ilonaiheita on ja eri talousennustajat kirivät ennusteissaan ylöspäin. Väläytettiinhän lehdessä jo ”Catalonian malliakin” eli irtaantumista muista.

Suurin positiivinen tuotto tuli verotulojen ylityksestä 3,6 me, mutta myös valtionosuudet nousivat puoli miljoonaa ja toimintatuotot nousivat 1,6 me. Pienemmät menojen kasvut eivät kokonaan syöneet tulostamme.

Palvelustrategiamme antaa meille mahdollisuuden tuottaa naantalilaisten palvelut jatkossa entistä edullisemmin ja se on tärkeää sote -uudistuksen ja maakuntamallin voimaantultua, jotta varsinaisen palvelutarjonnan järjestämiseen jää riittävästi talousresursseja. Kaupunkilaisten palvelut ovat yleisesti ottaen hyvässä kunnossa ja laaja-alaiset, mutta niiden järjestämisen ja tuottamisen kustannukset eli yksikkökustannukset ovat muuta maata korkeammat. Joiltakin osin, kuten esimerkiksi koulutuksen ja sivistystoimen osalta tämä on ollut tietoista panostusta lapsiin ja koulutukseen, mutta kaikilta osin näin ei ole ollut ja meidän tulee yhä jatkaa ponnisteluja kustannusrakenteemme perkaamiseksi.

 

Ennen vaaleja oli monenlaisia ehdokkaiden tenttejä ja niissä kysyttiin mm. Naantalin tulevaa veroprosenttia, josta ehdokkaat ennustivat veroprosentin olevan noin 12% luokkaa uudistusten jälkeen. Toivottavasti tähän ei sentään jouduta vaan voisimme järjestää palvelumme noin puolella tuosta. Jossakin tentissä oli myös ehdokas, joka oli yhdistämässä Turun ja Naantalin satamat. Itse ajattelisin kuitenkin niin, että satamamme tuottaa meille yhä veroprosentin verran tuottoja, joiden avulla voimme taata naantalilaisille hyvät ja toimivat palvelut ilman maksujen korotuksia ja ellei Turku ole varsinaisesti työntämässä satamaansa syliimme niin jatkamme sataman pitoa Naantalissa.

Manner-Naantalin osayleiskaava, jota huolella valmisteltiin ja tehtiin saadun palautteen mukaan useita kymmeniä muutoksia viime vuoden käsittelyissä, varmistaa asunto ja työpaikkatarjonnan useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Villan tilan osto antaa mahdollisuuksia kehittää virkistystoimintaa naantalilaisille ja matkailijoille Luonnonmaalla hienossa merellisessä ympäristössä.

Elinkeinoasiamies on vuoden mittaan saanut aikaan positiivista säpinää yritysrintamalla ja se varmasti poikii lisää yrityksiä ja työpaikkoja Naantaliin lähivuosina ja pääsemme lähemmäs työpaikkaomavaraisuuden tavoitettamme sekä varmasti samalla myös asukastavoitteemme toteutuminen lähenee.

Konsernimme on hyvässä kunnossa, vaikka velkaa konserniyhtiöillämme toki on niille annettujen toimintojen ja omaisuuden vastineena. Yhtiöt saavuttivat niille asetetut tavoitteet ja jopa joiltakin osilta ylittivät ne.

Luottamushenkilöuudistus saatettiin maaliin ja seuraavana on vuorossa tavoiteorganisaatio, jonka avulla hallintohenkilöstöä tulee tiivistää ja toimintatapoja muuttaa tähän päivään paremmin sopiviksi.

Investointimme jäivät pitkästä aikaa alle kymmenen miljoonan, mutta tämä johtuu pääosin siitä, että joitakin urakoita siirtyi tähän vuoteen. Palvelurakennustemme kunnosta on pidettävä hyvää huolta, jotta vältymme naapurikuntien ongelmilta esim. koulujen ja päiväkotien homeongelmien osalta. Puitteet naantalilaisten palvelutuotannolle, kouluille, päiväkodeille, vanhuksille, on edelleen pidettävä asianmukaisessa, hyvässä kunnossa.

Henkilöstöstrategiamme ulottuu vuoteen 2020 ja sitä täydennetään vuosittaisilla suunnitelmilla, joita toteutetaan eri hallinnon aloilla. Järjestelmällistä työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen tulee jatkaa ja pitää huolta siitä, että meillä on koulutettu, terve ja motivoitunut henkilöstö jatkossakin.
Kunta -10 -tutkimuksen mukaan pärjäämme yhä hyvin työnantajana, mutta emme ole enää erityisen hyvä. Tavoitteellisuus, oikeudenmukaisuus, sosiaalinen pääoma sekä työyhteisöjen kehittäminen ovat jatkossakin keskeiset tavoitteemme. Kehityskeskusteluissa tehtävät kehityssuunnitelmat ovat jokaisen osaamisen ja kehittymisen kannalta keskeiset työkalut ja ohjaustavat. Uudet työkalut, kuten vertaismentorointi ja sisäisen tiedotuksen parantaminen tukevat osaamisen kehittämistä ja varmistavat työmotivaation sekä jaksamisen työssä. Sairauspoissaolot ovat valitettavasti taas lisääntyneet, ne ovat nyt 17 päivää jokaista työntekijää kohden. Niille on sovittava selkeät toimenpiteet, jotta ne saadaan laskuun. Ongelmana on ensisijaisesti ikääntyvä työntekijöiden joukko.

Tarkastus ltk ehdottaa konserniyhtiöiden hallitusten jäsenten luottotietojen tarkistusta, se on erittäin suotavaa ja toteutettava saman tien. Hallitusten jäsenten on oltava yhteiskuntakelpoisia, jotta he pystyvät parhaalla tavalla asioitamme hoitamaan.

Kiitos koko henkilöstölle ahkeruudesta ja hyvin hoidetuista palveluista.

 

Tilintarkastajat ehdottavat tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Kokoomuksen ryhmä kannattaa tätä.


Kokoomuksen valtuustoryhmä ryhmäpuheenvuoro 22.5.2017

perjantai 12. toukokuuta 2017

Naantalissa päästiin ryhmien välillä sopimukseen luottamushenkilöpaikoista kaudelle 2017-2021


Naantalin poliittiset ryhmät ovat päässeet yksimielisyyteen luottamuspaikoista tulevalle valtuustokaudelle.

Ryhmien välillä sovittu paikkajako noudattaa seuraavaa ryhmäjakoa.
KOK = Kokoomus, 16 valtuutettua.
R15 = Ryhmä 15 eli Vihreät, Keskusta&RKP, Perussuomalaiset ja Kristilliset,
yhteensä 15 valtuutettua.
SDP = SDP ja VAS, yhteensä 12 valtuutettua.

1. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudet


Valtuuston puheenjohtajuus jaetaan SDP ja Kokoomuksen kesken.
Ensimmäisenä vuonna paikka on SDP ja kahtena seuraavana KOK sekä viimeisenä vuonna SDP.

Valtuuston 1.vpj paikka Kesk
Valtuuston 2. vpj paikka ensimmäisenä vuonna Kok, seuraavat kaksi vuotta SDP ja viimeinen vuosi KOK
Valtuuston 3. vpj paikka KOK

2. Kaupunginhallitus
KH pj KOK
KH 1.vpj PS
KH 2. vpj SDP

Lisäksi:
KOK yhteensä 3 jäsentä
SDP yhteensä 2 jäsentä
Vihreät 1,5 jäsen
Kesk 1 jäsen
KD 0,5 jäsen

3. Konsernijaosto
KJ pj KOK

4. Keskusvaali ltk
PJ KOK

5. Koulutus ltk
PJ VIHR

6. Kulttuuri- ja vapaa-aika ltk
Pj SDP


7.  Ympäristö- ja rakennus ltk
PJ KOK

8. Tekninen ltk
PJ KOK

10. Sote ltk
PJ KOK

12. Saaristo ltk
PJ Kesk

13. Tarkastus ltk
PJ KOK

KONSERNIYHTIÖT

14. Naantalin vuokratalot oy
PJ SDP

15. Naantalin Satama OY
PJ KOK

16. Naantalin Energia OY
PJ KOK

17. Naantalin matkailu Oy
PJ PS

Muut luottamuspaikat jaetaan myöhemmin yhdessä sopien niin, että ne voidaan täyttää kesäkuussa. Henkilövalinnoista ja tarkemmasta jaosta kerrotaan myöhemmin toukokuun aikana

torstai 6. huhtikuuta 2017

NAANTALIIN KAHDESTOISTA UIMARANTA


Naantalilaiset saavat käyttöönsä kahdennentoista uimarantansa, kun Villan tila Luonnonmaalla otetaan käyttöön ensi kesänä.  Manner-Naantalissa uimarantoja on viisi, Merimaskussa kaksi, Rymättylässä kaksi, Velkualla yksi ja jatkossa Luonnonmaalla kolme.
Kaupunkisuunnittelujaosto päätti maanantaina vuokrata Villan tilan kesäksi Naantalin Matkailun käyttöön. Naantalin Matkailu Oy huolehtii alueen valvonnasta ja hyödyntää aluetta mm. matkailuautojen ja karavaanareiden käyttöön, alueella on myös sauna- ja majoitustiloja.
Villan tila tuli Naantalin haltuun viime vuonna ja kauniin saaristokohteen jatkokäyttöä mietitään tarkemmin syksyllä. Tila on 55 hehtaarin kokoinen ja sinne mahtuu monenlaista luontoharrastusta ja virkistystoimintaa. Tavoitteena on rakentaa retkeilyreitistöt Haijaisten kautta Viialan ja Kaivolan alueille asti.
Jan Lindström
Kokoomuksen Valtuustoryhmän pj
Kaupunkisuunnittelujaoston pj

tiistai 4. huhtikuuta 2017

ASUNTOMESSUT NAANTALIIN.


Asuntomessuja on haviteltu Naantaliin aikaisemminkin, nimittäin kymmenen vuotta sitten Luonnonmaalle, Porhonkallion alueelle. Silloin kuitenkin messujen toteuttamisen aikataulu olisi muodostunut liian kireäksi ja riskit liian suuriksi.

Nyt asuntomessuja on valmisteltu Luonnonmaan Matalahden – Inttilän alueelle. Asiaa on viety eteenpäin ja päätökset messujen mahdollisesta toteuttamisesta tehdään tämän vuoden aikana. Tähtäimenä on vuoden 2022 kesä.

Puuhamiehinä ovat olleet maanomistajat, joilla on kiinnostus saada omistamansa alueet tehokkaampaan käyttöön. Samalla myös Matalahti saataisiin ruopattua paremmin virkistyskäyttöön sopivaksi. Kultaranta Resortilla on tietysti myös halu lisätä asuntoja ja saada uusia käyttäjiä golfin ympäristöön.

Naantalin kaupungin osalta messujen toteutuminen vaatii maanhankintaa ja kunnallistekniikan rakentamista alueelle. Kaupungin tehtäväksi jää myös osallistuminen Matalahden kunnostamiseen sekä messuista aiheutuvien kulujen maksaminen. Kokonaiskustannus nousee useaan miljoonaan euroon.

Kulujen vastineeksi kaupunki saa käyttöönsä houkuttelevan asuntoalueen messuja varten merelliseen ympäristöön, joka varmasti kiinnostaa niin rakentajia ja uusia asukkaita kuin messuvieraitakin. Koko alue ei välttämättä rakennu heti messuja varten, vaan tontteja jää vielä myöhemminkin myytäväksi.

Aiemmista messuista tehdyt tutkimukset osoittavat, että messut virkistävät asuntomarkkinoita ja tuovat tunnettavuutta useaksi vuodeksi. Parhaimmillaan positiivinen vire jatkuu vielä vuoden verran messujen jälkeenkin. Matkailuelinkeinolle messut tuovat ison piristysruiskeen useaksi vuodeksi ja majoitus-  ja ravintolaalalle messut ovat melkoinen tulonlähde. Suotavaa toki olisi, että messujen aikataulua sovitettaisiin niin, etteivät ne häiritsisi muuta matkailusesonkia, vaan mielellään pidentäisivät sesonkia elokuulle.

Mikä sitten on messujen lopullinen vaikutus kaupungin talouteen usean vuoden aikana, on vaikea etukäteen tarkkaan arvioida, mutta välilliset tulot ja työpaikat sekä matkailuvaikutukset huomioiden hanke näyttäisi houkuttelevalta.

Jan Lindström
27
Kokoomuksen valtuustoryhmän pj.
Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaoston pj.


sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Tolkkua Naantalin päätöksentekoon.

Karoliina Kallio kirjoitti oman kuntavaaliehdokkaan valinnasta osuvasti Rannikkoseudussa (14.3.2017). Hänen mukaansa ulospäin suuntautunut ja hyvillä verkostoilla varustettu ehdokas on kunnan kannalta paras valinta.

Pahiten kuntapolitiikkaa pirstovat yhden asian ihmiset, joiden elämäntehtävä on laittaa kapuloita rattaisiin. Usein kokemus ei ole kiinnostava ja houkutteleva argumentti, eikä se tunnu riittävältä syyltä äänestää. Kuntavaaleista moni toteaakin, että on ihan sama kenet sinne valitaan.

Tulossa on isoja asioita ja tällä ajattelumallilla pienet äänekkäät ryhmät voivat saada paljon vaikutusvaltaa, joka ei päätöksenteon kannalta ole järkevää ja joka ei vastaa kuntalaisten todellisia tarpeita.

Nyt tarvitaan kokemusta, joka kantaa yli puoluerajojen ja edistää kunnan yhteisten asioitten hoitoa ja päämäärien toteutumista. Kuten Kallio kirjoittaa, nyt kunnat joutuvat katsomaan peiliin ja miettimään, millä asiantuntemuksella hyvinvointia jatkossa edistetään.

Tolkku pitää säilyttää tässäkin asiassa.  Politiikan johtamisessa tarvitaan läpi poliittisen kentän kestävää osaamista sekä ennen kaikkea suhteita ja kokemusta.

Tulevan kampanjani tärkeimmät uutiset ja kuulumiset julkaisen tässä blogissa. Seuraa meitä ja liity mukaan myös Facebookissa.

Jan Lindström, 27
Naantalin Kokoomus


Olen toiminut Naantalin kaupunginvaltuutettuna yhtäjaksoisesti 32 vuotta vuoden 1985 alusta alkaen.





tiistai 28. maaliskuuta 2017

Valtuustoaloite 13.3.2017: Naantalin digiloikka.


Parisen viikkoa sitten kuulimme Naantalin koululaitoksen opettajien näkemyksiä kouluissa tarvittavasta digiloikasta, näihin asioihin on erikoistumassa esim. lehtori Tero Anttila. Myös Turun Sanomat julkaisi jokin aikai siten artikkelin samasta aiheesta.
      Monelle meistä asia ei ole niinkään itsestään selvä vaan seuraamme sivusta tekniikoiden kehittymistä ja maailman nopeaa digitalisoitumista.
      Mielestämme Naantalin koulujen ja hallinnon tulee olla mukana kehityksessä, jotta saamme ylläpidettyä etumatkamme muihin kuntiin ja jotta koululaitoksellamme olisi tarjota houkuttimena viimeistä teknologiaa. Tästä syystä teemme seuraavan aloitteen.
      Naantalin digiloikka

Naantaliin tulee perustaa työryhmä pohtimaan koulujen digiopetuksen laajentamista ja tehostamista, hallinnon digiteknologian tehokkaampaa käyttöä ja yritysyhteistyön parantamista digiteknologian avulla. Tämä kaikki tulisi tapahtua osana uuden tietohallintostrategian käyttöönottoa ja parempaa resursointia, jotta investoidut työkalut tulevat mahdollisimman tehokkaaseen ja hyödylliseen käyttöön.
 
Digitaalisuuden kehittäminen on vahvasti mukana myös Naantalin yritysten toimintamahdollisuuksien kehittämisessä. Digiloikka-ohjelmaa on tarkoitus käynnistää ja vauhdittaa tulevalla valtuustokaudella. 

Osallistu keskusteluun Facebookissa.

Jan Lindström, 27
Naantalin Kokoomus
__________________________________________________________________________________


Naantalin kaupungin Digistep                                                                           Liite 1

13.3.2016




I  Digistep työryhmän perustaminen

               -tehtävänä Naantalin Digistep-toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen

-2-4-hengen työryhmä  (mukana kaupungin edustajat ja ulkopuolinen ammattilainen)

II   Digistepin kohderyhmän/sisällön/tarpeiden määritys
-Digistep-työryhmä organisoi ensimmäisen yhteydenoton naantalilaisiin yrityksiin
(samalla käynnistetään idean “viestintä ja markkinointi”)

”Tule mukaan Naantalin kaupungin Digisteppiin. Kerro miten Naantali voi auttaa yritystäsi digiloikassa.”

Puhelinhaastattelun aihe: “Mitkä asiat pieni yritys kokee ongelmalliseksi digitalisaation hyödyntämisessä?”
                  -kustannukset
                  -osaaminen ja henkilöresurssit
                  -osaavien yhteistyökumppaneiden puuttuminen
                  -asian vaikeus ja teknisyys
                  -ajan puute
                  -ei yhteyttä ja hyötyä omaan liiketoimintaan
                  -muutosvastarinta omassa yrityksessä
                  -digitalisaation mukanaan tuomat riskit (tietoturva jne.)

III   Lähtökohtana yritysten liiketoiminta ja resurssit
-digitalisaation suunnittelu ja toteutus yrityksen resurssit ja lähtökohdat
huomioiden
-panostuksen määrän suhteessa saataviin hyötyihin
-ongelmien ja mahdollisuuksien selvittäminen
-mitä digistep tarkoittaa sisäisesti / ulkoisesti
-aikaisemman digihistorian hyödyntäminen
-yksilöllisen, resursseihin mitoitetun toimintasuunnitelman rakentaminen

IV Kaupunki yhdistää oman kaupungin yritykset ja ammattilaiset
               -digisetelin hyödyntäminen ?
                 
V   Yrityksen digitalisaatiokartoitus
  Yrityksen päätavoitteiden ja painopistealueiden määrittäminen
                              -uusasiakashankinta ja myynnin terävöittäminen
                              -asiakasrajapinnan hyödyntäminen
                              -sisäiset tietojärjestelmät (taloushallinto, toiminnanohjaus)  
                 Tärkeimmät kohderyhmät
                              -asiakkaat
                              -alihankkijat
                              -oma henkilöstö
                 Kanavien roolit ja painotukset
                              -viestinnän ja markkinoinnin suunnittelu ja toimenpidekalenteri
                 Projektinhallinta
-digitaaliset ja yhteisölliset työkalut (ERP) – erillisten järjestelmien integrointi
  Oman henkilöstön hyödyntäminen ja koulutus
-ammatillisten profiilien päivittäminen verkkoon, henkilöstö mukaan tuottamaan verkkosisältöjä
  Benchmarkkaus
  Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten hyödyntäminen
  Muutoksen käynnistäminen ja tukeminen yrityksissä
                Budjetti, toimintasuunnitelma, vastuuhenkilö ja aikataulutus