Lammasluodon kaavoitus

Viime viikon Rannikkoseudussa kerrottiin asukkaiden vastustavan Lammasluodon ja Teljentien rantapusikoiden kaavoitusta asumiskäyttöön. Artikkelissa arveltiin Naantalin merellisyyden katoavan alueen ranta-asutuksen myötä. Rantaan sijoittuvat asunnot kuulemma vähentäisivät alueen vetovoimaa. Itse uskon, että asia on nimenomaan toisin päin.

Alue on lähellä Naantalin keskustaa ja tällä hetkellä vajaakäytössä, siksi sen tehokkaampaa käyttöä on syytä tarkastella. Lammasluodon omistaa seurakunta ja metsikön pääasiassa kaupunki. Seurakunta on alueen omistajana pyytänyt alueen kaavoitusta asumis- ym. käyttöön.

Kaavoituksen lähtökohtana on ollut, että Naantalin Purjehdusseuran harjoittama tärkeä harrastus- ja nuorisotoiminta säilyy alueella, Teljentien ja Kalevanlahden välinen kevyenliikenteen väylä säilyy, ja liikenne ohjataan niin, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.

Muuten alueella voidaan mielestäni tarkastella asumisen lisäämistä. Alue sopii erittäin hyvin esim. ikääntyvän väestön tuetun asumisen kohteeksi, koska se on lähellä keskustaa ja palveluja sekä erittäin viihtyisä merellinen kohde.

Yksi suurista haasteistamme taloudenpidon lisäksi on asukasluvun hiipuminen. Asukasluvun kasvattamiseksi tarvitsemme keskustan tuntumaan kerrostaloasuntoja, jotta ikääntyvä väestö löytää asuinpaikan läheltä palveluja ja vapauttaa vajaakäytössä olevat omakotitalot lähiöissä lapsiperheiden käyttöön. 

Toinen asukasluvun kasvuun vaikuttava haaste on uusien yritysten houkutteleminen Naantaliin ja uusien työpaikkojen luominen, valmisteilla oleva elinkeinopoliittinen ohjelma ja aktiivinen maapolitiikka toivottavasti antavat tähän paremmat eväät.

Jan Lindström, Kokoomuksen valtuustoryhmän pj

Luonnoskartta Naantalin Lammasluodon ja Teljentien metsikön mahdollisista kaavoitussuunnitelmista täydennyksenä aikaisempaan mielipidekirjoitukseeni. Punaisella rajatuille alueille voitaisiin rakentaa merellisiä asuintaloja, keltainen on kevyen liikenteen väylä. Naantalin Purjehdusseuran toiminta jäisi nykyiselle paikalleen. Seuran kommodorin mukaan seura on kiinnostunut ostamaan nykyisen toiminta-alueensa.

Naantalin talous ja kolmen euron säästö

Entinen satamajohtaja Kari Rahja kertoo viimeviikkoisessa Rannikkoseudun kolumnissaan innostuneensa Naantalin perussuomalaisten populistisesta aloitteesta, jolla haettiin 120.000 euron säästöä alentamalla luottamushenkilöpalkkioita.

Samassa kirjoituksessaan hän arvostelee Kokoomusta ja minua siitä, että kaupungin taloustilanteen suunnan muutosta ei ole alkaneena vaalikautena tapahtunut.

Naantalin kaupunki käyttää vuosittain n. 130 miljoonaa euroa kaupunkilaisten palveluiden tuottamiseen, vaalikauden aikana yli 500 miljoonaa euroa. Rahjan mielestä sadan tuhannen säästö nelivuotiskaudella pelastaisi meidät ahdingosta. Suhde on sama, kuin jos kymmenen tuhannen euron autokaupassa alennusta saisi kolme euroa.

Kokoomuksen ryhmä on tehnyt selkeät tavoitteet Naantalin kaupungin talouden tasapainottamiseksi, velkamäärän laskemiseksi ja palveluiden tuottamisen tehostamiseksi ilman veronkorotuksia tai palveluiden laadusta tinkimistä.

Palvelustrategia, eli rakenteelliset ratkaisut siitä, miten kuntalaisten palvelut jatkossa tuotetaan, on tärkein elementti taloustilanteen korjaamisessa ja sen uskotaan tuovan useamman miljoonan vuosisäästöt. Tällä on todellista merkitystä Naantalin kaupungin talouden kannalta.

Kokouspalkkioista tullaan säästämään, kun lautakuntien määrää ja jäseniä vähennetään tarkoitusharkinnan mukaisesti.

Kokouspalkkioiden vähentäminen johtaisi helposti siihen, että kokouksissa istuisivat jatkossa vain ajankulua kaipaavat eläkeläiset, nuoret politiikkaan pyrkivät ja kaupungin työntekijät, jotka valvovat niissä omia ja työyhteisönsä etuja – tätäkö haluamme?

Nykyinen järjestelmä, jossa mahdollistetaan laaja-alainen, yhteiskunnallisen ja yrityselämän kokemuksen omaava luottamushenkilöjoukko, on mielestäni kuntalaisten edun mukaista. Heille tulee maksaa siitä asiallinen korvaus.

Jan Lindström, Kokoomuksen valtuustoryhmän pj, Naantali