lauantai 28. joulukuuta 2013

Monipolttoainevoimalaitos Naantaliin

Turun Seudun Energiantuotanto (TSE) Oy:n hallitus on päättänyt yksimielisesti esittää yhtiökokoukselle uuden monipolttoainevoimalaitoksen investoinnin ajoittamista siten, että laitos otettaisiin käyttöön syksyllä 2017.
Investoinnin kustannusarvio on 260 miljoonaan euroa.
Aikataulu merkitsee sitä, että investointia edeltävät valmistelevat työt alkaisivat kesällä 2014 ja varsinaiset rakennustyöt pääsisivät käyntiin vuonna 2015. Edelleen kartoitetaan mahdollisuuksia nostaa biopolttoaineiden osuutta lähelle 100 % mm polttoainejärjestelmän kapasiteettia lisäämällä sekä varmistamalla biopolttoaineiden hankintalogistiikkaa ja saatavuutta.
Toteutuessaan Investointiprojektilla on merkittävä työllisyysvaikutus. Parhaimmillaan rakennustyömaalla tulee työskentelemään noin 500 henkilöä ja laitoksen valmistuttuaan biopolttoaineen kotimainen hankinta luo noin 200 pysyvää työpaikkaa.  

maanantai 18. marraskuuta 2013

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015-2017

Asetetuissa raameissa on pysytty muutamin matkan varrella tulleiden muutoksin – se on pitkäjänteisen talouspolitiikan perusta.
Tämä antaa meille mahdollisuuden ylläpitää hyvät ja laajat palvelut ilman veronkorotuksia tai kiinteistöveron nostoa ja samalla vähentää velkaa.
Näillä näkymin emme myöskään lomauta tai irtisano henkilöstöä, mutta pyrimme  tiivistämään organisaatiota muilla keinoin.
Tiukkaa talouskuria tulee jatkaa, raportointi tulee saattaa ajantasalle, jotta pysymme tilanteen tasalla muuttuvassa maailmassa. Eläköitymisten kautta vapautuvia toimien täyttöä tulee aina perustellisesti harkita ja pyrkiä yhdistämään tehtäviä ja sitä kautta hillitsemään henkilöstömenojen kasvua. .
Suurimpana haasteena on asukasluvun kasvattaminen. Tarvitsemme uusia avauksia ja nopeita houkuttelevia kohteita, joilla asukasluku saataisiin nostettua yli 20 000, jotta kuntaranneuudistuksen asukastavoite täyttyisi eikä meillä olisi vaaraa itsenäisyytemme menettämisestä.
Toinen haaste, joka tätä asukasluvun nousua  edesauttaisi on teollisuus- ja työpaikkaomavaraisuuden nostaminen, mm. sopivien kaavoitettujen alueiden lisääminen, jolla mahdollistettaisiin työpaikkojen lisäys Naantaliin taloustilanteen parantuessa.   
Unikeon korttelin rakentamisen aloitus ensi vuonna on hieno asia. Samoin Pirttiluoto-Karjaluoto alueen rakentuminen ja uusi merellinen alue lähellä keskustaa.
Kolmas haaste, joka on vaikeasti hallittavissa ovat mm. uudet Sote –puolen laitossijoituspäätökset , joista tulee suuri lasku naantalilaisille veronmaksajille ilman suurempaa vaikutusmahdollisuutta. Nuorten ja lasten ennaltaehkäisevä työ on siis oltava aktiivista myös jatkossa ja siihen on oltava riittävät varat, jotta saisimme nämä tapaukset vähenemään ja inhimilliset kärsimykset torjuttua.
Hyviä asioita talousarviossa ovat mm. Naantalilisän jatkuminen, hallittu investointimäärä, joka painottuu satamaan ja paloasemaan. Rahaa on myös mm. koulujen kunnossapitoon  ja kunnallistkniikan rakentamiseen ja ylläpitoon.
Uutena avauksena on leasingkaluston laajempi käyttö, joka vapauttaa jatkossa pääomaa sekä kunnossapitohenkilöstöä.
Kysymyksiä on ryhmässämme herättänyt mm. aamupäivä- /Iltapäivätoiminnan jatkuminen Naantalin alakouluissa syksyllä 2014. Iltapäivätoiminta on lakisääteistä neljän tunnin osalta, Naantalissa sitä järjestetään ensi syksynäkin kuusi tuntia. Aamupäivätoiminnan osalta selvitetään, olisiko ekaluokkalaisten koulun alkamisaikaa mahdollisuus muuttaa niin, ettei aamupäivätoimintaa tarvitsisi erikseen järjestää. Lisäksi selvitetään toiminnan todellinen tarve. Näiden selvitysten jälkeen kaupunginhallitus tekee lopullisen päätöksen ensi keväänä maalis-huhtikuun aikana AP-toiminnan jatkumisesta.
Toinen epäselvästi talousarviokirjassa oleva asia ovat erikoisluokkien taksikyydit. Kaupunginhallituksen päätöshän oli, että uusien koululaisten osalta ei enää kyytejä valinnaisluokille tarjota, ellei se jo muuten koulumatkan pituuden perusteella määräydy. Niillä, joilla oikeus jo on, sitä ei oteta pois vaan toiminta jatkuu ennallaan.
Työ jatkuu, pidetään palvelut hyvinä ja kattavina, työ tehokkaana ja veroprosentti alhaalla. Pyritään yhdessä siihen, että Naantali pysyy itsenäisenä.

tiistai 29. lokakuuta 2013

Lammasluodon kaavoitus

Viime viikon Rannikkoseudussa kerrottiin asukkaiden vastustavan Lammasluodon ja Teljentien rantapusikoiden kaavoitusta asumiskäyttöön. Artikkelissa arveltiin Naantalin merellisyyden katoavan alueen ranta-asutuksen myötä. Rantaan sijoittuvat asunnot kuulemma vähentäisivät alueen vetovoimaa. Itse uskon, että asia on nimenomaan toisin päin.
Alue on lähellä Naantalin keskustaa ja tällä hetkellä vajaakäytössä, siksi sen tehokkaampaa käyttöä on syytä tarkastella. Lammasluodon omistaa seurakunta ja metsikön pääasiassa kaupunki. Seurakunta on alueen omistajana pyytänyt alueen kaavoitusta asumis- ym. käyttöön.
Kaavoituksen lähtökohtana on ollut, että Naantalin Purjehdusseuran harjoittama tärkeä harrastus- ja nuorisotoiminta säilyy alueella, Teljentien ja Kalevanlahden välinen kevyenliikenteen väylä säilyy, ja liikenne ohjataan niin, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
Muuten alueella voidaan mielestäni tarkastella asumisen lisäämistä. Alue sopii erittäin hyvin esim. ikääntyvän väestön tuetun asumisen kohteeksi, koska se on lähellä keskustaa ja palveluja sekä erittäin viihtyisä merellinen kohde.
Yksi suurista haasteistamme taloudenpidon lisäksi on asukasluvun hiipuminen. Asukasluvun kasvattamiseksi tarvitsemme keskustan tuntumaan kerrostaloasuntoja, jotta ikääntyvä väestö löytää asuinpaikan läheltä palveluja ja vapauttaa vajaakäytössä olevat omakotitalot lähiöissä lapsiperheiden käyttöön. 
Toinen asukasluvun kasvuun vaikuttava haaste on uusien yritysten houkutteleminen Naantaliin ja uusien työpaikkojen luominen, valmisteilla oleva elinkeinopoliittinen ohjelma ja aktiivinen maapolitiikka toivottavasti antavat tähän paremmat eväät.
Jan Lindström, Kokoomuksen valtuustoryhmän pj


Luonnoskartta Naantalin Lammasluodon ja Teljentien metsikön mahdollisista kaavoitussuunnitelmista täydennyksenä aikaisempaan mielipidekirjoitukseeni. Punaisella rajatuille alueille voitaisiin rakentaa merellisiä asuintaloja, keltainen on kevyen liikenteen väylä. Naantalin Purjehdusseuran toiminta jäisi nykyiselle paikalleen. Seuran kommodorin mukaan seura on kiinnostunut ostamaan nykyisen toiminta-alueensa.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Naantalin talous ja kolmen euron säästö

Entinen satamajohtaja Kari Rahja kertoo viimeviikkoisessa Rannikkoseudun kolumnissaan innostuneensa Naantalin perussuomalaisten populistisesta aloitteesta, jolla haettiin 120.000 euron säästöä alentamalla luottamushenkilöpalkkioita.
Samassa kirjoituksessaan hän arvostelee Kokoomusta ja minua siitä, että kaupungin taloustilanteen suunnan muutosta ei ole alkaneena vaalikautena tapahtunut.
Naantalin kaupunki käyttää vuosittain n. 130 miljoonaa euroa kaupunkilaisten palveluiden tuottamiseen, vaalikauden aikana yli 500 miljoonaa euroa. Rahjan mielestä sadan tuhannen säästö nelivuotiskaudella pelastaisi meidät ahdingosta. Suhde on sama, kuin jos kymmenen tuhannen euron autokaupassa alennusta saisi kolme euroa.
Kokoomuksen ryhmä on tehnyt selkeät tavoitteet Naantalin kaupungin talouden tasapainottamiseksi, velkamäärän laskemiseksi ja palveluiden tuottamisen tehostamiseksi ilman veronkorotuksia tai palveluiden laadusta tinkimistä.
Palvelustrategia, eli rakenteelliset ratkaisut siitä, miten kuntalaisten palvelut jatkossa tuotetaan, on tärkein elementti taloustilanteen korjaamisessa ja sen uskotaan tuovan useamman miljoonan vuosisäästöt. Tällä on todellista merkitystä Naantalin kaupungin talouden kannalta.
Kokouspalkkioista tullaan säästämään, kun lautakuntien määrää ja jäseniä vähennetään tarkoitusharkinnan mukaisesti.
Kokouspalkkioiden vähentäminen johtaisi helposti siihen, että kokouksissa istuisivat jatkossa vain ajankulua kaipaavat eläkeläiset, nuoret politiikkaan pyrkivät ja kaupungin työntekijät, jotka valvovat niissä omia ja työyhteisönsä etuja – tätäkö haluamme?
Nykyinen järjestelmä, jossa mahdollistetaan laaja-alainen, yhteiskunnallisen ja yrityselämän kokemuksen omaava luottamushenkilöjoukko, on mielestäni kuntalaisten edun mukaista. Heille tulee maksaa siitä asiallinen korvaus.
Jan Lindström, Kokoomuksen valtuustoryhmän pj, Naantali

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Naantalin kaupungin tulevaisuuden visio ja strategia

Tämän hetkisessä kuntien ja kuntarakenteen myyllerryksessä on hyvä, että katsomme tätä nelivuotiskautta ja pyrimme siihen, että hoidamme oman pesämme kuntoon mahdollisimman hyvin.

Strategiasta tulee tehdä lyhyt, ytimekäs ja konkreettinen tavoiteohjelma tälle vaalikaudelle, siinä tulee esittää konkreettiset linjaukset meille tärkeimpiin asioihin ja tärkeimpiin kehityskohteisiin.

Talous on varmasti yksi näistä tärkeimmistä asioista.
Veroprosentti tulee pitää edelleen kilpailukykyisenä ja houkuttelevana seudullisesti. Talous tulee pitää tasapainossa, velkamäärä laskussa ja investoinnit oman investointikykymme mukaisina.  Tuottoja tulee lisätä , taksat ja maksut tulee tarkistaa vuosittain kustannuksia vastaaviksi.

Muut ohjelmat tulee päivittää strategiaa tukeviksi. Palvelustrategia etenee , se on hyvä asia. Tarvitsemme  kehitysohjelman, jonka avulla meillä on mahdollista parantaa kilpailukykyämme eli nostaa palvelutuotantomme  tuottavuutta eli tuottaa palvelumme entistä edullisemmin eli jokaiselle veroeurolle tulee saada enemmän vastiketta jatkossa. Tämä on hyvin yksinkertainen, mutta merkittävä tavoite!
Valtiontalouden supistuspaineeseen tulee varautua  yhden veroprosentin verran.
Elinkeinopoliittinen ohjelma on yksi avainasemassa oleva tekijä, tarvitsemme lisää yrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja,  ja tarvitsemme pikaisesti lisää kaavoitettua maata yritysten sijoittumiselle.
Pienyrityksille on yhteistyössä pyrittävä löytämään toimitiloja uuden keskustan tuntumasta.

Asuntotuotanto on saatava nousuun ja sitä kautta asukasluku kasvuun muutaman vuoden taantuman jälkeen. Tarvitsemme luovan, mutta konkreettisen ohjelman  asukasluvun kasvattamiseen. Tonttien myyntiä- ja markkinointia tulee tehostaa, hinnoittelu tulee olla joustava ja myöntämisperusteita tulee tarkistaa suosimaan Naantaliin muuttamista.
Tarvitsemme monipuolista kaavoitusta, jotta jokaiseen tarpeeseen löytyy vastaus. Kerrostaloja tarvitaan keskustan tuntumaan. Keskustan rakennemalli antaa tähän yhden vastauksen, Humalisto toisen ja Lammasluoto kolmannen.
Avoin ja rakentava keskustelu tulee käydä eri vaihtoehdoista ja niiden toteutuksesta jo alkumetreillä, jotta vältytään turhilta ja aikaavieviltä valituksilta.

Valmisteilla olevan Tavoiteorganisaation tulee vastata tulevaisuuden palvelutarpeiden järjestämiseen, keskuhallinnon uudistus on yksi tärkeimmistä osa-alueista. Meillä on useita keskushallinnon virkamiehiä eläköitymässä lähiaikoina ja meillä on useita tunnistettuja tarpeita täytettävänä, pidetään yhdessä huolta siitä, että nämä asiat kohtaavat valmistelun ja päätöksenteon aikana.

Saaristokunta –status tulee olla tavoitteena ja sitä kautta varmistaa saaristomme kehittyminen ja tukien saaminen saariston elinkeinoihin ja investointeihin.

Strategian seuranta ja päivitys tulee olla jatkuva vuosittainen prosessi, jossa tavoitteitamme ja saavutuksiamme arvioidaan ja tarkastetaan systemaattisesti


Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 9.9.2013

Kaupunginvaltuuston palvelustrategiakäsittely

Kaksi valtuustokautta olemme puhuneet palvelustrategian tarpeellisuudesta, nyt meillä on vihdoinkin hyvin valmisteltu esitys edessämme.

Kiitos virkamiehille ja hallintokunnille hyvästä ja perusteellisesta valmistelusta ja kiitos virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle hyvästä ja konkreettisesta yhteenvedosta ja kehityskohteiden valinnasta. Tehtävä ei varmastikaan ole helppo eikä siitä kiitosta jaeta, mutta tärkeä osa talouden ja toiminnan tervehdyttämisprojektiamme.

Kuntien palveluverkko on monitahoinen, erilaisilla lailla, asetuksilla ja ohjeilla on tehtäväksemme annettu satojen eri toimien ja palveluiden järjestäminen naantalilaisille. On lakisääteisiä palveluita ja on erilaisia hyvinvointipalveluita ja niitä voidaan tuottaa monella eri tavalla , laadulla ja laajuudella. Meillä Naantalissa vain paras on ollut riittävän hyvä!
Tämä selviää havainnollisesti liitteenä olevasta laajasta materiaalista.

Lautakuntien valmisteltavaksi esitetyt kehittämiskohteet on hyvin valittu ja niitä on varmasti riittävä määrä. Niillä on riittävä taloudellinen ja toiminnallinen vaikuttavuus ja mahdollisuus tuottavuuden parantamiseen sekä erilaisten tuottamisvalintojen mahdollisuus.
Kehittämiskohteilla tulee olla vaikutus kaupungin talouteen, itse esittäisin tervehdyttämisvaikutukseksi eli kustannustemme alentamivaikutukseksi noin yhden veroprosentin määrää (3-4 me) tällä valtuustokaudella, sen verran meille tulee paineita valtion taholta ja näin se saataisiin parhaiten kompensoitua ja vältyttäisiin verojen korotukselta.


Ryhmämme haluaa, että kaikki mahdollisuudet pidetään auki ja siksi ehdotamme pientä tekstimuutosta sos+terveystoimen ikäihmisten ja vammaisten asumispalvelut -osioon niin, että muut mahdollisuudet tulee kaikki kartoittaa, ei pelkästään jotkin nimetyt tahot. Eli ehdotus kuuluu siten , että ”esim. kehitysvammaisten palvelusäätiön kanssa” –teksti otetaan pois ja tilalle tulee : muiden mahdollisten palvelutuottajien kanssa.

Palvelustrategian jatkotyö vaatinee oman ohjausryhmän, jotta työ etenee ripeästi ja tarvittaessa saadaan mukaan poliittinen ohjaus.

Toivomme avointa ja rakentavaa valmistelua ja keskustelua valituista kohteista ja jatkamme työtä, kun nämä esitetyt kohteet on laitettu kuntoon.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 9.9.2013

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Unikeonpäivän politiikkatori

PÄIVITETTY OHJELMA

klo 10.00 KH:n pj Markku Tuuna avaa tilaisuuden

10.00 Euroopan Unionin tulevaisuus, mikä on Suomen rooli?
KESK: MEP Hannu Takkula
KD: MEP Sari Essayah
SDP: MEP Liisa Jaakonsaari
PS: kansanedustaja Jussi Halla-Aho
VIHR: Turun kaupunginvaltuutettu Saara Ilvessalo
KOK: MEP Sirpa Pietikäinen
VAS: Vasemmistonuorten pj. Li Andersson

11.00 Enemmän vai vähemmän maahaanmuuttoa ja muukalaisia?
KESK: kansanedustaja Annika Saarikko
KD: kansanedustaja Jouko Jääskeläläinen
SDP: kansanedustaja Ilkka Kantola
PS: kansanedustaja Jussi Halla- Aho
VIHR: Turun kaupunginvaltuutettu Saara Ilvessalo
KOK: kansanedustaja Arto Satonen
VAS: Vasemmistonuorten pj. Li Andersson

12.00 Kuntarakenne, ja sote –uudistus, onko tässä järkeä?
KESK: kansanedustaja Esko Kiviranta
KD: Lääkäri Jukka-Pekka Kuokkanen
SDP: kansanedustaja Ilkka Kantola
PS: kansanedustaja Jussi Halla- Aho
VIHR: Vihreiden vpj. Touko Aalto
KOK: kansanedustaja Janne Sankelo
Vasenryhmä: kansanedustaja Jyrki Yrttiaho

13.00 Naantalilaisten päättäjien kyselytunti
KESK: valtuustoryhmän pj Samuli Santalahti
KD: valtuustoryhmän pj Tommy Björkskog
SDP: valtuustoryhmän pj Sirpa Hagsberg
PS: valtuustoryhmän pj Vilhelm Junnila
VIHR: valtuustoryhmän pj Jarkko Kanerva
KOK: valtuustoryhmän pj Jan Lindström
VAS: Naantalin Vasemmistoliiton pj Harri Palomäki

Unikeonpäivän politiikkatori

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Kotihoidon tuen kuntalisä jatkuu Naantalissa alle 3 -vuotiailla.

Kaupunginhallitus päätti Kokoomuksen ehdotuksesta jatkaa kotihoidon tuen kuntalisää
alle 3 -vuotiaille.

Talousarvioraami 2014

Kaupunginhallitus hyväksyi vs. kaupunginjohtaja Sipposen ja johtavien viranhaltijoiden valmisteleman tiukan talousarvioraamin vuoden 2014 talousarviovalmisteluun.
Tavoitteena on veroprosentin jäädytys nykytasoon ja samaan aikaan velan määrän vähentäminen!

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pirttiluodon-Karjaluodon asemakaavan.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pirttiluodon asemakaavan Kokoomuksen, Keskustan, Kristillisten ja Perussuomalaisten äänin.
Merelliseen hienoon ympäristöön tulee 42 asuntotonttia ja kolme rivi- tai vastaavaa taloa, yhteensä noin 200 uutta asukasta.

Tilinpäätös 2012.

Vanha sanonta:
”Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee”, valitettavasti näin ei ole vaan meidän on analysoitava ja tiedettävä saimmeko sitä mitä aikanaan päätimme  vai aivan jotain muuta?
Mielestämme saimme sitä mitä tilasimme: palvelut ovat edelleen kattavat ja hyvätasoiset, kuntalaiset ovat pääosin tyytyväisiä palveluihin!
Mutta ovatko ne joltain osin liian kattavat tai liian korkeatasoiset vai tuotetaanko ne tehottomasti? Onko meillä jatkossa varaa  näin hyvään palveluun  tai tehottomuuteen? Osaammeko vastata muuttuneisiin palvelutarpeisiin lapsimäärän pienentyessä ja vanhusmäärän kasvaessa?
Näihin kysymyksiin on haettu vastausta valmistelussa olevassa palvelustrategiassa ja muissa KH pyytämissä selvityksissä mm. koulujen tilantarveselvityksessä.

Tulopuoli petti 2012!
Verotulot arvioitiin jo budjetoidessa väärin ja liian korkeaksi. Vajaus oli 2,5 Me! Myös maanmyynti- ja kaavoitustulot  budjetoitiin 1,2 Me yläkanttiin! Maailmanlaajuinen taantuma ja sen aikaansaama verotulojen ja työpaikkojen vähentyminen vaikutti meidän tuloihimme enemmän kuin osasimme ennustaa!
Sama näkyy sataman tulojen pienenemisenä 1,4 Me edelliseen vuoteen.

Kulupuoli on paremmin hallussa, mutta kustannustennousu on liian korkeaa usealla sektorilla.
Kokonaisuudessaan 6,3 miljoonan alijäämä on karua kerrottavaa ja meidän jokaisen tulee siitä oppia läksymme – näin emme voi jatkaa!

Henkilöstötilinpäätös 2012.

Mikä on Henkilöstön todellinen hyvinvointi?
Kunta 10 –tutkimuksessa pärjäämme hyvin , mutta sairaspoissaolot ovat tuplat yksityiseen verrattuna!
Tuhlaamme  3 miljoonaa  sairauspoissaoloihin!
Suurin vääristymä on ateria- ja siivoustoimessa, jossa yksinään lisäkulut ovat  800 000 e. Trendi on ollut parempaan suuntaan, mutta kyllä tälle vääristymälle on edelleen tehtävä jotain!
Huonosta johtamisesta ja esimiestyöstä kertoo se, ettei kehityskeskusteluja ole pidetty suunnitelmien mukaan.
Kehityskeskustelujen hyödyntäminen tavoitteiden asetannassa, seurannassa ja henkilöstön uudelleen sijoittumisessa joustavasti ja tarpeiden mukaan. Tällä varmasti vaikutettaisiin myös työn tuottavuuden kehittymiseen positiivisesti kaupungin kannalta
Kehityskeskustelut ovat myös tärkeä työkalu eläköitymisten hallittuun hoitamiseen ja tietoisuuteen siitä milloin ihminen on jäämässä eläkkeelle tai mikä on hänen motivaationsa jatkaa pidempään työelämässä. Tulevina vuosina 2013-2015 meillä on eläköitymässä 167 henkilöä ja tämä vaatii erityistä huolellisuutta henkilöstösuunnitteluun.
Henkilöstöhallinnon raportointijärjestelmä kaipaa modernisointia, jotta pysymme ajan tasalla.
Suora lainaus hallintojohtaja Riitta Luotion  puheenvuorosta henkilöstötilinpäätöksessä:
”Uusia keinoja tuottavuuden parantamiseen pitäisi löytyä henkilöstön motivaatiosta, työn mielekkyydestä ja sen imusta sekä motivaatiota tukevasta johtamisesta.
Työpaikoilla ja –pisteissä pitäisi miettiä, miten tuodaan työn myönteiset puolet esiin ja samalla työntekijät suuntaamaan taitonsa ja osaamisensa kaupungin tavoitteiden mukaisesti.”

Miten tästä eteenpäin?
KH Palvelustrategiaseminaari 11.6, valmistuminen syksyllä 2013 yhdessä tavoiteorganisaatiomallin kanssa. Erityisesti pohdittava mitä tehdään itse ja mitä teetetään ulkopuolisilla. Miten hallintoa voidaan keventää suorittavia käsiä vähentämättä. Tehtävänkuvaukset kaipaavat selkeästi nykyaikaistamista ja päivitystä, vanhat -80 –luvun jäänteet on uudistettava!
TA 2014 raami 17.6 KH ja siinä tullaan linjaamaan tulevan vuoden ja tulevien vuosien tavoitteet talouden tasapainotukselle. Toivottavasti tämän vuoden hyvä kehitys jatkuu ja kulut pystytään pitämään kurissa ilman radikaaleja toimenpiteitä, se on varmasti meidän kaikkien etu.

Strategia 2014-2016 valmisteilla ja hyväksyttävä ennen 2014 TA.
Väestönkasvun hitaus viime vuosina huolestuttaaa meitä monia. Kaavoituksen hitaus ja elinkeinopolitiikan heikkous paistavat läpi ja niihin on jatkossa saatava ryhtiä. Tarvitsemme tervettä väestönkasvua kaupungin talouden, elinvoimaisuuden ja huoltosuhteen parantamiseksi.

Controllerin työnkuvan tarkentaminen palvelemaan tarpeitamme luotettavastsa seurannasta ja toimintojen kehittämisestä..

Kokoomuksen valtuustoryhmä ei hyväksy veronkorotusta tai lisälainan ottoa vaan talous on saatava tasapainoon kulu- ja tulopuolen hallinnalla, suuria tulopuolen lisäyksiäkään emme usko tulevan, mielummin päinvastoin sillä sataman tulot eivät tule nousemaan, maanmyynti- ja kaavoitustulot ovat maksimissaan eikä kuntalaisilta tai yrityksiltä voi liian suuria maksuja ja taksojakaan vaatia vaan ne on pidettävä kohtuullisina, mutta toki indeksikehitystä seuraten ja todelliset kulut peittäen.
Tarvitsemme jatkossa entistä selkeämmät tavoitteet , mittarit ja vertailutiedot muista kaupungeista, jotta pystymme parantamaan prosessin selkeyttä ja tulosten arviointia.

Tarvitsemme parenpaa ja nopeampaa, tilannemuutoksiin reakoivaa johtajuutta. Ja tarvitsemme pitävämmät , yksityiskohtaisemmat raamit TA valmisteluun, jotta prosessi saadaan oikeen malliin ja kustannustennousu kuriin.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro 10.6.2013 Valtuustossa.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Naantalin kaupungin kannanotto sote –palvelurakennetta koskevan esityksen vähimmäisasukasmäärään ja poikkeamisperusteeseen


Kunta- ja sote –koordinaatioryhmän esityksen perusteella annetussa hallituksen esityksessä HE 53/2013, hallituksen esityksen HE 32/2013 tarkentamiseksi, esitetään, että alle 20.000 asukkaan kunnalla ei olisi oikeutta itse järjestää perustason sote –palveluja.

Naantalin kaupunki esittää kannanottonaan sen lisäksi, mitä kaupunki on jo 25.2.2013 valtiovarainministeriölle antamassaan lausunnossa kuntarakennelain muutoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta lausunut, että hallituksen esityksen HE 53/2013 mukainen esitys ehdottomasta ja poikkeuksettomasta 20.000 asukkaan alarajasta sote –palvelujen järjestämisvastuuseen/-oikeuteen ei ole kestävä, koska se ei ota huomioon muun muassa kuntien maantieteellisiä eroavaisuuksia ja niihin sovitettuja, jo nykyisin hyvin toimivia perustason sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita. 


Saaristoisuus huomioitava poikkeamisperusteena

PARAS-hankkeen lähtökohdista poiketen saariston erityisoloja ei ole lainkaan otettu huomioon esityksissä. Saaristo-olojen huomioon ottaminen on harvan asutuksen ja kansalaisten kielellisten oikeuksien veroinen tekijä harkittaessa perustason sote -alueen kriteereitä ja perusteita niistä poikkeamiseksi. Kansalaisten yhdenvertaisuuden takaaminen edellyttää saaristoisuutta poikkeamisperusteena harvaan asutukseen ja kielellisiin oikeuksiin rinnasteisena.
                     
Pinta-alaltaan 688 neliökilometrin saaristo-osakuntastatuksen omaava Naantali on selkeästi suomenkielisen saariston merkittävin kunta. Naantaliin liittyneistä kunnista saaristokuntia olivat Rymättylä ja Velkua. Merimasku oli saaristo-osakunta ja Livonsaaren alueen (liitetty Naantaliin nykyisestä Maskusta) osalta Maskuun liittynyt Askainen oli saaristo-osakunta.

Kaupungin alueella on ilman kiinteää tieyhteyttä olevia vakituisesti asuttuja saaria 28 kpl. Vakituisia asukkaita näillä saarilla on yhteensä 319 kpl TEM:n julkaisuja 26/2010 mukaan. Yhteysaluslinjoja ja losseja on kumpiakin kolme sekä kesä-asukkaita yli 17.000. Saaristo-olosuhteet antavat omat haasteensa palvelujen järjestämiselle.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan asukasmäärät osa-alueittain ovat seuraavat:

                          
31.12.2009
31.12.2010
31.12.2011
31.12.2012
Naantali yhteensä
18544
18807
18871
18824
Kanta -Naantali
14231
14255
14289
14214
     Mannerpuoli
12509
12534
12534
12511
     Luonnonmaa
1722
1721
1755
1703
Merimasku
1701
1707
1717
1727
Rymättylä
2182
2222
2217
2225
Velkua
250
443
436
439
Tuntematon
180
180
212
219
Livonsaari 183



Asukasluvun ollessa nyt pyöreät 19.000 ja väestöennusteiden sekä hyväksyttyjen seudun - ja sitä tukevan Naantalin maankäytön rakennemallin perusteella kasvava, lakiluonnoksessa esitetty joustamaton 20.000 asukaslukuperuste ei ole perusteltu. Lisäksi on muistettava, että kaupungissa kesäasukkaat nostavat väkiluvun lähelle 30.000 ja lisäksi tulevat vielä matkailijat.

Edellä mainitun lisäksi Naantalin kaupungin kaupunginvaltuusto on 13.2.2012 § 1 hyväksynyt MAL –sopimuksen mukaisen Naantalin maankäytön kehityskuvan 2035 loppuraportin, jossa on todettu seuraavaa:

Saaristokeskusten kasvu (900 asukasta) jakautuu saaristoalueella tapahtuneen kasvun (kokonaismuutos 1985-2010) suhteessa seuraavasti:
􀁸 Rymättylä kk 290 (32%)
􀁸 Merimasku kk-Hellemaa 550 (61%)
􀁸 Teersalo 60 (7%)

Suluissa oleva prosentti kuvaa kasvun osuutta 1985-2010 koko saaristoalueen kasvusta (joka on ollut 1191 ilman Luonnonmaata). Kasvu vuoteen 2035 asti (900 asukasta) on jaettu keskuksiin samassa suhteessa.

Lisäksi varaudutaan hallittuun ja KHO:n vapaa-ajanasuntojen käytön vakituisena asumisena sallivan päätöksen mukaiseen haja-asutuksen kasvuun (enintään 500 asukasta). Saaristoalueen yleiskaavat mahdollistavat jopa noin 1000 asukkaan väestölisäyksen haja-asutusalueelle, jos otetaan potentiaalin lisäksi huomioon oletettavissa oleva toteuma (50-60%). Kehityskuvassa pyritään kuitenkin ohjaamaan haja-asutusalueella tapahtuvaa rakentamista edellä mainittuihin keskuksiin ja Röölän, Poikon ja Livonsaaren kyliin. Esimerkiksi Röölässä voimassa oleva osayleiskaava ohjaa suoraan rakentamista (MRL 44 § mahdollistaa noin 100 asukkaan lisäyksen kyläalueelle).

Maankäytön kehityskuva on lähtökohta ja ohje maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle yleiskaavoitukselle ja muulle suunnittelulle sekä alueiden käyttöönotolle.

Naantalin alueella saariston ja erityisesti ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten asukkaiden asiointimatkat ovat jo nykyisellään pitkät. Luultavaa on, että mikäli kuntakoko tai sote –palvelualue edelleen kasvaisi, matkat  ja varsinkin matka-ajat pitenisivät entisestään.

Etäisimmistä Velkuan ympärivuotisesti asutuista saarista matka-aika yhteysaluksella mantereelle Teersaloon kestää enimmillään tunnin. Matka-ajat vaihteleva olosuhteiden mukaan: talvisin jääolosuhteissa matka kestää kauemmin. Matka-aika saaresta Turkuun on vähintään 1,5 – 2 tuntia. Matkan kesto Velkuanmaalta kahdella (2) lossilla Turkuun on noin 2 tuntia (2 lossiyhteyttä).

Yksistään linja-autoyhteys Teersalosta (Velkua) Turkuun kestää tunnin (1h).

Rymättylän saarista matka mantereelle Haapalan laituriin kestää maksimissaan 2,5 h (matka-aikoja: esim. Samsaari 1,5 tuntia, Ruotsalainen 20 min - 1h 55 min, Korvenmaa 1 h 05 min). Matkan kesto riippuu yhteysaluksen reitistä.

Yhteysaluslaiturilta on maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin mahdollisuus päästä kutsutaksilla Rymättylän keskustaan ja siellä vaihtaa Turkuun menevään linja-autoon. Joukkoliikenteen vuorojen supistamisesta johtuen matka-aika Turkuun on pidentynyt ja on todennäköistä, että joukkoliikennettä käyttämällä ei saman vuorokauden aikana ole mahdollista päästä takaisin saareen.

Asukkaiden palvelujen näkökulmasta uhkana olisi nykyistä vähäisemmän asukasosuuden muodostavan saaristoväestön jääminen täysin marginaaliin esimerkiksi sote -palvelurakennetta suunniteltaessa.

Naantalin terveyskeskus on hyvin toimiva. Palvelut on pystytty turvaamaan lain edellyttämällä tavalla ja tasolla sekä kuntalaisille että kesäasukkaille. Uusien toimijoiden sote -piirien ja erityisesti suurten terveyskeskusten huonot palvelutasotiedot pelottavat hyvin asioitaan hoitaneita, kokonsa puolesta riittävän suuria kuntia, kuten Naantalia. Naantalissa ei nähdä olevan tarvetta muuttaa nykyistä perustason kunnallista terveyskeskusta ja sosiaalitointa. Pidämme tärkeänä, että näiden palvelumahdollisuudet turvataan eikä niitä näivetetä vain siksi, että Naantalin asukasluku näillä näkymin vuonna 2017 jäisi vain sadoilla asukkailla alle 20.000 asukkaan vähimmäisrajan.

Näillä perusteilla Naantali edellyttää saaristoisuuden ottamista tai palauttamista poikkeamisperusteisiin esitetystä 20.000 asukkaan vähimmäisvaatimuksesta perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Valtioneuvosto on osaltaan tämän aikanaan hyväksynyt, kuten laki edellytti.

Saaristoisuus tulee ottaa kuntajakolain muutokseksi esitetystä selvitysalueesta sekä perustason sosiaali- ja terveyspalvelualueesta poikkeamisen perusteisiin.



Naantalin kaupungin puolesta

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Naantalin talousarvioraami vuodelle 2014

Kaupunginhallitus pohtii parhaillaan tulevan vuoden 2014 talousarvioraamia virkamiesvalmisteluun.
Verotulojen arvioidaan tänä vuonna jäävän 1,5 miljoonaa alle budjetin, onneksi myös henkilöstökulut ovat laskussa, osittain sijaisten ja väliaikaisen henkilöstön pienenevän määrän takia.

Ilman korjaustoimenpiteitä ensi vuosi näyttää 4 miljoonaa pakkasta ilman veronkorotusta!
Kokoomuksen ryhmä on asettanut tavoitteeksi, ettei verotusta kiristetä eikä velkaa tehdä lisää.
Nyt etsimme keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tuloja on saatava lisää ja menoja karsittava palvelutarpeen mukaisesti, ulkoistuksilla on mahdollisuus tuottavuuden lisäämisen ja palvelujen tehostamiseen.

Raami tarkentuu kaupunginhallituksen 17.6 kokouksessa, jota ennen ryhmät miettivät keinoja tarkemmin.

maanantai 27. toukokuuta 2013

Kaupunginhallitus hyväksyi Pirttiluodon-Karjaluodon asemakaavan

Kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen Pirttiluodon ja Karjaluodon asemakaavan. Seuraavaksi asemakaava menee valtuuston käsittelyyn.
Kaava-alue on merellisen väljä ja siinä on 45 kpl rakennuspaikkaa, yhteensä 20 000 kerrosneliömetriä.
Asukkaita alueelle odotetaan muuttavan sen valmistuttua yhteensä 250.

tiistai 7. toukokuuta 2013

Tekninen lautakunta pohtii tänään palvelustrategiaa

Viranhaltijaehdotuksessa ei suurta muutosta nykyisiin toimintatapoihin ehdoteta.
Pienvenesataman hoito esitetään ulkoistettavaksi. Lisäksi virasto esittää muutamia yksittäisiä kehityskohteita, joiden tuotantotavan muutoksesta voidaan odottaa muutamien tuhansien säästöä vuosittain.

Vesihuoltolaitoksen osalta tehdään yhteistyöselvitys Turun kanssa.
Kaukolämpö on jo siirretty Turku Energian hoidettavaksi.

Erilaisia teknisen sektorin yhteistyöhankkeita kaupunkiseudulla on useita, mutta harvat niistä ovat tuoneet selkeitä kustannussäästöjä.

Lautakunnan oikeisto listasi lisäselvitettäviä kohteita, joita ehdotuksen lisäksi voisi harkita ulkoistettavaksi. Näitä olisivat esim. siivous- ja ateriapalvelut, kiinteistönhoito ja liikuntapalvelut.
Taksojen ja maksujen korotuksia tulisi myös tehdä harkitusti ja kustannusten nousun tahdissa.

Tavoitteena tulisi olla noin 1 Miljoonan euron säästöt.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Sipposesta vs. kaupunginjohtaja ja Tuunalle lisää vastuita

Valtuustoryhmät neuvottelivat keskiviikkona kaupunginjohtaja Kvistin sairasloman aikaisesta töiden hoitamisesta ja päätyivät kaupunginhallituksessa tiistaina olevaan ehdotukseen.
Sen mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Tuunalle annetaan enemmän poliittisen ja strategisen ohjauksen sekä seudullisen edunvalvonnan vastuuta.
Yhteyspäällikkö Martti Sipponen nimetään vs. kaupunginjohtajaksi toistaiseksi, kunnes Kvist palaa takaisin työhön tai korkeintaan 31.3.2014 asti.
Ratkaisulla pyritään pitkäjänteisempään talouden ja asioiden hoitoon haastavassa tilanteessa.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Naantalin tilinpäätös 2012

Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2012 tilinpäätöstä ylimääräisessä kokouksessa keskiviikkona 27.3.2013.

Tilikausi 2012 näyttää alijäämää 6,3 Me.
Alijäämä pieneni hieman aiempaan ennusteeseen nähden. Positiivinen yllätys johtui verotulojen arvioitua suuremmasta kasvusta ja poistojen pienenemisestä.

Kaupunginhallituksen säästöpäätöksillä arvioidaan saavutetun noin puolen miljoonan euron kulusäästöt viime syksyn aikana.

Lainamäärä kasvoi 42Me:sta 49 Me:oon vuoden aikana eli 2645 euroon/asukas. Tosin kassassa on noin 7 Me rahaa eli nettovelkamme on sen verran pienempi.

Tämän vuoden ensimmäiset ennusteet valmistuvat lähiaikoina ja saamme tietää tämän vuoden tilanteen tarkemmin. Säästötarvetta varmaan on myös tänä vuonna ja se vaatii nopeita toimenpiteitä kulujen kurissa pitämiseksi ja tuottojen maksimoimiseksi, jotta velkamäärä ei nouse ja veroprosentti saadaan pidettyä nykyisessä.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Osaatko iloita terveydestäsi?

Toinen viikko Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa on menossa ja useampaan kertaan olen pysähtynyt ja miettinyt, miten onnellisessa asemassa olen, kun pystyn käymään työssä ja selviytymään omatoimisesti jokapäiväisistä arjen askareista.
Täällä Kankaanpäässä kuntoutetaan erittäin vaikeasti vammautuneita kanssaihmisiä. Toiset heistä ovat kohtalotovereita eli aivoinfarktin saaneita ja sen seurauksena halvaantuneita. Toiset ovat olleet onnettomuudessa, toiset syntymästään asti vammautuneita.
Suurimmalla osalla heistä on kuitenkin valtava elämisen ilo ja halu nauttia niistä pienistä asioista, jotka tämä paikka, hyvät hoitajat ja ystävät täällä heille tarjoavat. Tänäänkin yksi ryhmämme neliraajahalvaantunut potilas innostui "lattiacurling" -pelissä saadessaan kiekon pysähtymään lähes maalialueelle asti!
Moni meistä normaalia elämää elävistä voisi aina välillä pistäytyä täällä muistuttamassa itseään omasta onnellisesta tilanteestaan ja jakamassa omia kokemuksiaan näiden kanssaihmisten kanssa.